Markus H. Korhonen on tuttu hahmo Oulun keskustassa liikkuville.

Mitä kuuluu: Joko muistisi on palautunut, Markus H. Korhonen?

9.3.20

Yli 12 vuotta sitten vakavassa autokolarissa ollut Markus H. Korhonen toipuu yhä pikkuhiljaa, mutta älykännykän käyttö ei vielä onnistu.


Teksti: Teksti ja kuvat: Elsi Salovaara .

Marraskuussa 2007 oululainen historioitsija, tapakouluttaja Markus H. Korhonen joutui vakavaan auto-onnettomuuteen. Henki säilyi, mutta mikään ei ollut ennallaan.

Sittemmin kamarineuvoksen arvon saanut Korhonen on nykyisin 80-prosenttinen invalidi, vaikka kävelee omin jaloin. Eniten onnettomuudessa kärsi pää, sillä Korhoselta katosivat osin tai kokonaan muistikuvat parinkymmenen vuoden ajalta.

Kuvan haastattelu julkaistiin numerossa 12/2009.

 

Sinua haastateltiin 16 kuukautta onnettomuuden jälkeen. Ovatko motoriset taitosi jo palautuneet?

– Aloitin tietokoneen käytön taas muutama vuosi sitten. Kirjoittelen sähköposteja ja surffailen netissä, mutta tiedostojen tallentaminen ei suju. Olen nopea näpyttelemään tekstiviestejä, mutta älykännykän hipaisutoimintoja en hallitse.

– Olen tehnyt pieniä esiintymisiä, ja parhaiten ne onnistuvat, kun joku kyselee ja minä vastaan. Luennoimaan en kykene, vaikka tietotaito on tallella. Muisti palailee pätkittäin, saatan yhtäkkiä muistaa isoäitini sutkautuksia tai karkkien hintoja 1960-luvulta.

Vieläkö lapset kutsuvat sinua merirosvoksi silmälapun takia?

– Silmälappua pidin tasapainohäiriöiden takia, mutta en ole tarvinnut sitä enää 5–6 vuoteen. Kävelykeppiäkään en enää tarvitse. Pyrin kävelemään joka päivä kaupungilla, minulla on oma vakioreitti Valkeassakin, kuljen siellä ylimmästä kerroksesta alaspäin. Myyjät alkavat olla jo tuttuja!

Katsotko yhä televisiosta italialaisia pukudraamoja?

– Aamusarja Sydämen asialla on suosikkini, siinä ei ole liikaa draamaa ja jaksot ovat sopivan mittaisia. Isäni Yrjö ei ole enää katselemassa niitä kanssani, hän kuoli lyhyen sairauden jälkeen tammikuussa 2019. Olin koko ajan sairaalassa hänen luonaan.

Vieläkö matkustat maailmalla?

– Aiemmin matkustin työni vuoksi Suomessa ja maailmalla. Olin monena vuonna asiantuntijana esimerkiksi Välimeren-risteilyillä. En enää siedä yksin matkustamista, vaan matkustan aina seuralaisen kanssa. Osaan yhä suunnistaa niin Rooman kuin Pariisin kaduilla ilman karttaa. Kielitaitokin on pysynyt hallussa onnettomuudesta huolimatta.

Mitä kuuluu? -palstalla toimittajat ottavat yhteyttä ihmisiin, joita lehdessä on haastateltu vuosien varrella

=> Kommentoi haastattelua tai lähetä terveisiä haastatellulle

Lue sarjan aiempia osia:

Mitä kuuluu: Vieläkö pukeudut supersankariksi, Juha-Matti?

Mitä kuuluu: Vieläkö avanto houkuttelee, Marjut?

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä