Mielenterveyttä voi treenata, kuten fyysistä kuntoa

Ota tavoitteeksi tehdä joka päivä jokin hyvä teko, jolla autat tai ilahdutat toista ihmistä.

– Se voi olla kohteliaisuus, kannustus, hymy tai lämmin katse. Kokeile, mitä vaikutuksia pienillä hyvillä teoilla on oman mielesi hyvinvointiin.

Tällaiseen tehtävään kannustaa psykologian tohtori, sairaanhoitaja Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutista.

Heimosen mukaan ilon tuottaminen toisille on yksi tärkeä mielen hyvinvointia tuova taito, jota kannattaa pitää jatkuvasti yllä.

– Fyysistä kuntoa on totuttu harjoittamaan ohjeiden avulla, mutta myös mielen hyvinvointiin on olemassa harjoituksia, joita ei kannata laiminlyödä.

Mikä tuo iloa, anna sille aika ja huomiota

Heimosen mielestä jokaisen on hyvä kysyä itseltään, mikä elämääni tuo iloa ja antaa voimaa. Kun sen on löytänyt, juuri sille asialle on annettava enemmän huomiota ja aikaa.

Monelle ihmiselle luonto on paikka, joka tyynnyttää mieltä ja elvyttää jaksamista.

– Vaikeuksien keskellä ihminen saattaa kaivata luontokokemusta ja luonnon tuomaa rauhaa. Luonnon helmassa on helposti koettavissa lumoutumista, joka auttaa unohtamaan arkiset huolet.

Itselleen on hyvä sallia, että kulkee luonnossa rauhassa ja kiirehtimättä eikä vain kunnon kohentamiseksi.

Luontomuistelot ovat tervetulleita

Luontoon  liittyy usein hyviä muistoja. Hyvien muistojen valtaan on lupa jäädä, kun mieli kaipaa vahvistusta.

Heimosen mukaan parasta luonnossa on se, että rauhoittumista voi harjoittaa hyvinkin pienten aistimusten avulla. Luontokokemus on siksi nautittavassa myös omassa kodissa.

– Sisällä voi avata ikkunan, sulkea silmät ja hengittää syvään raitista ilmaa, hän kannustaa.

Kotiparveke ja -piha kelpaavat myös kevään seurantaan, vaikkapa lintujen muuttopuuhien tarkkailuun.

Lintujen touhut ilahduttavat monia.

Mitä vahvuuksia minulla on olemassa?

Heimonen kertoo, että mielen hyvinvointiaan voi vahvistaa pohtimalla omia elämänpolkujaan ja sen varrella sattuneita tapahtumia.

– Niitä kerratessa pääsee miettimään, millä keinoin aiemmista vaikeuksista on selviydytty. Minkälaiset vahvuudet ja voimavarat itse kullakin ovat silloin olleet avainasemassa? Minkälaisia elämäntaitoja tapahtumat ovat kerryttäneet?

Heimonen puhuu vahvuusvarastosta – jota jokaisessa on – ja joka kasvaa elämänkokemuksien myötä.

Ikäinstituutin ikäopiston mielen hyvinvoinnin taitopankki -verkkosivustolla kehotetaan kirjoittamaan omia vahvuussanoja näkyville . Vahvuussanoja voivat olla vaikkapa luottavaisuus, huumorintaju, rohkeus ja sinnikkyys.

Vahvuussanat kertovat, millaisilla ominaisuuksilla ja asenteella ihminen on selviytynyt aiemmista elämän kriiseistä ja solmupaikoista.

Omaa elämänkokemustaan kannattaa arvostaa

Sirkkaliisa Heimonen pitää tärkeänä sitä, että kriisien ja huolien keskelle joutunut puhuttelee itseään myötätuntoisesti, lempeästi ja ystävällisesti. Tässäkin on kysymys taidosta, jota on hyvä harjoitella ja ylläpitää.

Myötätunto itseä kohtaan sisältää ajatuksen, että jokaisella on joskus vaikeaa. Jos sisäinen ääni moitiskelee solmuun menneistä asioista, on aika nostaa esille oman elämän onnistumisia.

– Uskon, että moni nykynuori voisi kuvailla itseään hyväksi tyypiksi luontevasti, vaikka välillä elämässään epäonnistuisikin. Ikäihmiselle saattaa olla vaikeaa omien vahvuuksien  esiin nostaminen, itsensä kehuminen tai myötätunto itseä kohtaan.

– Rohkaisevilla sanoilla itselle ja muille on aina painoarvoa. Niissä ei kannata säästellä. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, että teemme näkyväksi sitä hyvää, mitä meissä kussakin on.

– Rohkaisevassa puheessa toiselle kerromme  esimerkiksi, mitä olemme oppineet häneltä, mitä piirrettä hänessa arvostamme.

Heimonen kertoo, että mielen hyvinvoinnin vahvistamisen tehtäviä on kerätty Ikäinstituutin Ikäopiston verkkosivustolle.

Hän toivoo sen palvelevan  myös korona-ajassa, sillä nyt on, kuten Heimonen sanoo, erityisen tärkeää kiinnittää huomio omasta ja toisten hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Ikäinstituutti on järjestö, jonka tehtävänä on edistää hyvää vanhenemista.

Sirkkaliisa Heimonen