Leirijakson alussa nuoret leikkivät ryhmäytymisleikkejä isosten johdolla. Kuva tältä kesältä Maitoisten leirikeskuksesta Hausjärveltä.

Herätysliikkeen rippikoulut kokivat suosion nousun

16.7.20

Vanhoillislestadiolaisten rippileireille on tunkua. Suosiossa on ollut selvää kasvua. Erityisesti Etelä-Suomessa liikkeen rippikouluihin tulee nuoria, joilla ei ole aikaisempaa kontaktia lestadiolaiseen herätysliikkeeseen. "Nuoria on löytänyt takaisin Jumalan valtakuntaan", iloitaan liikkeen Päivämies-lehdessä.


Riitta Hirvonen Juhani Ojalehto (kuva Juha Luokkalasta), Johanna Lumijärvi

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) rippileireille osallistuu tänä vuonna 2730 nuorta. Se on 150 nuorta enemmän kuin edellisvuonna.

Kasvu on ollut hurjaa, kuvailee SRK:n lapsi- ja nuorisotyön asiantuntija Juha Luokkala.

Osallistujamäärissä on ollut nousua jo useamman vuoden ajan.

Leirille lähdetään ilman suuria ennakkoluuloja

Luokkalan mukaan suosion kasvun takana näkyy se, että vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä on kiinnitetty huomiota rippikoulujen kehittämiseen.

– Niitä on tehty nuorilähtöisimmiksi. Myös leiritiloja on kunnostettu.

Luokkalan mukaan rippikoulunuoria tulee myös perheistä, joissa vanhemmat ovat itse etääntyneet herätysliikkeestä.

Hän kertoo tuoreesta ilmiöstä, jonka liittää erityisesti Etelä-Suomeen.

– SRK:n leireille osallistuu nuoria, joilla ei välttämättä ole aiempaa tietämystä vanhoillislestadiolaisuudesta.

– He tulevat kavereidensa mukana. Tämä on yleistynyt. Toki kyse on hyvin pienestä joukosta nuoria suhteutettuna koko rippikoulunuorison suureen määrään ja kasvuun siinä.

Mikä Luokkalan mielestä selittää tällaista ilmiötä?

– Etelässä on suurempi uskontojen kirjavuus kuin pohjoisessa. Se voi tarkoittaa nuorten parissa ennakkoluulotonta suhtautumista ylipäänsä uskontoja kohtaan. Mukaan lähdetään, kun kuullaan tutulta hyvistä kokemuksista, rippikoulutyöstä vastaava pohdiskelee yhtä mahdollista selitystä.

Juha Luokkala

Uusia nuoria Jumalan valtakuntaan

Tämän viikon Päivämiehessä Luokkala kertoo, että rippikoulunuoria on löytänyt takaisin Jumalan valtakuntaan. Luokkalan mukaan tällaiset kokemukset ovat nuorten itsensä antamia palautteita.

Onko Jumalan valtakunnan löytymisessä kyse niistä nuorista, jotka eivät ole osallistuneet ennen rippikoulua herätysliikkeen toimintaan?

–  Me emme kysele tai selvitä palautteen antajan taustoja.

Lestadiolaisessa liikkeessä ei puhuta perinteisesti uskoon tulemisesta, vaan siitä, että ihminen on löytänyt Jumalan valtakunnan, kun hän on saanut synnit anteeksi ja tätä kautta rauhan omalletunnolleen.

Päivämies on vanhoillislestadiolaisen liikkeen oma julkaisu.

Mitä sitten, kun ripari on ohi?

SRK:n rippikoulut ovat Suomen evankelisluterilaisen kirkon toimintaa. Niitä pidetään hiippakuntien tuomiokapitulien luvalla.

SRK:n rippikoululeireillä opetus on piispainkokouksen hyväksymän suunnitelman mukaista. Sisältöjä on tehty muun muassa yhteistyössä Oulun tuomiokapitulin kanssa.

Leirit ovat avoimia kaikille kirkon jäsenille.

Luokkala toteaa, että liikkeen rippikouluissa halutaan suhtautua avoimesti kaikkiin nuoriin.

–  Nuori saa tulla ja olla oma itsensä vakaumuksestaan riippumatta. Toivomme, että kukaan ei tuntisi ulkopuolisuutta leireillämme.

Mietitäänkö SRK:ssa sitä, mitä tapahtuu, jos liikkeen ulkopuolelta tuleva nuori kääntyy rippikoulussa lestadiolaiseksi ja palaa kotiin, jossa ei eletä lestadiolaista elämänmuotoa?

– Meillä ei ole resursseja pitää nuoriin yhteyttä, kun he palaavat omaan arkeensa. Rippikoululaisten yhteisiä tapaamisia kaavailemme jatkoksi omalle rippikoululle. Rukoilemme nuorten puolesta ja toivomme, että nuoret ovat yhteydessä toinen toisiinsa ja että kokemukset rippikoulusta kantavat heitä eteenpäin elämän aallokoissa.

 

Millaisia ajatuksia tämä juttu sinussa herätti? Haluatko antaa toimitukselle palautetta?  

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Yleinen