Pyhiinvaellus yhdistää hiljaisuutta, hengellisyyttä ja historiaa

11.7.20

Oulun ja Vaalan välillä kulkeva Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti esitellään ensi keväänä Oulussa järjestettävillä valtakunnallisilla Kirkkopäivillä.


Teksti ja kuva Minna Kolistaja

Pyhiinvaellusten kasvava suosio on merkittävä kristillinen ilmiö, sanoo Oulun seurakuntayhtymän johtaja Pekka Asikainen.

– Pyhiinvaelluksessa yhdistyvät hiljaisuus, hengellisyys, luomakunnan ihmettely, liikunta, matka itseen sekä alueen kulttuuriin ja historiaan.

Vaellusreitti yhdistää kuusi komeaa kirkkoa

Pyhiinvaellusreitin etappeja ovat tässä vaiheessa Oulun tuomiokirkko, Oulujoen kirkko, Turkansaaren kirkko, Muhoksen kirkko, Utajärven kirkko, Rokuan Geopark sekä Säräisniemen kirkko Vaalassa.

– Reitin varrella kuusi upeaa kirkkoa ja monenlaista kiehtovaa paikallishistoriaa. Sitä edustaa esimerkiksi Rokualta Vaalaan kulkeva Keisarintie, joka rakennettiin 1600-luvulla yhdistämään Oulun ja Kajaanin linnoja.

Oulujokivartta etenevä pyhiinvaellusreitti tukeutuu Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien luomaan sadan kilometrin mittaiseen Oulujokilaakson Tervareitistöön. Kunnat jatkavat reittiä vielä Rokualta Oulujärven rannalle.

Oulun seurakuntien pyhiinvaellusreittihankkeessa ovat jo mukana reitin varrelle osuvat seurakunnat sekä Rokuan kuntoutus oy.

– Kuntien kanssa aloitetaan kumppanuusneuvottelut. Alueen matkailu- ja majoitusyrittäjiltä on saatu jo innostuneita kommentteja. Heidän mielestään tällainen reitti olisi pitänyt toteuttaa jo aikoja sitten.

Oulun seurakuntayhtymä on saanut hankkeeseen 60 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Useita erilaisia käyttäjäryhmiä

Asikainen näkee, että pyhiinvaellusreitille on useita selkeästi erilaisia käyttäjäryhmiä.

– Osallistuminen ei ole ihmisen fyysisestä kunnosta kiinni. Kävellen pyhiinvaellukselle voivat lähteä eritasoiset vaeltajat ja reitistö sopii myös vaikkapa vaellusrippikoulujen järjestämiseen.

–Erimittaisia etappeja voivat yhtä hyvin tavoitella pyöräilijät, moottoripyöräilijät ja vaikka bussilla liikkuvat eläkeläisryhmät.

Asikaisen mukaan on tarkoitus luoda myös virtuaalinen pyhiinvaellus, johon pystyy tutustumaan netin kautta.

Kuten muutkin pyhiinvaellusreitit Suomessa ja ulkomailla, reitti merkitään maastoon ja teidenvarsille omin tunnuksin. Keskieurooppalaista vaellusreittiperinnettä mukaille myös tällä reitillä keräillään leimoja vaelluspassiin ja vaelluksen päätteeksi saa vaeltajan diplomin.

Pyhiinvaellusmatkailusta totta lähivuosina

Nyt alkavan hankkeen tavoitteena on Asikaisen mukaan luoda reitistö, jossa yhdistyvät kristillinen perinne ja uudenlaiset toimintatavat kuten digitalisaatio ja tarinallistaminen. Pyhiinvaellusreitille kehitetään esimerkiksi interaktiivinen mobiilisovellus.

– Olisi ollut hienoa, jos reitistö olisi ollut valmis jo nyt, kun elämme pandemian vuoksi poikkeuksellisia aikoja. Mutta joka tapauksessa reitti tulee hyvään saumaan. Kotimaanmatkailu on nosteessa ja ihmiset haluavat hakeutua luonnon rauhaan.

– Uskon, että kansainvälinen pyhiinvaellusmatkailu saattaa olla Oulun seudulla totta lähitulevaisuudessa.

 

Pyhä Olavi oli viikinkikuningas

  • Pyhä Olavi oli alun perin norjalainen viikinkikuningas Olavi Haraldinpoika, joka kääntyi kristinuskoon ja käännytti myös maanmiehiään.
  • Vuonna 1030 kuollut Olavi julistettiin pyhimykseksi. Pyhästä Olavista tuli Norjan suojelupyhimys.
  • Keskiajalla Pyhän Olavin hauta Trondheimissa oli suomalaisten suosituin ulkomainen pyhiinvaelluskohde.
  • Suomeen rakennettiin 1300-luvulla lukuisia Pyhälle Olaville pyhitettyjä kirkkoja. Niitä on muun muassa Sysmässä, Hämeenlinnassa, Sastamalassa sekä Pöytyällä.
  • Myös Oulunsalossa on sijainnut 1300-luvulla Pyhän Olavin mukaan nimetty kappeli. 1600-luvulla kappelin paikalle rakennettiin Oulunsalon uhrikirkko, jota nimitettiin Olaviksi vielä 1800-luvulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen