”Jokaisessa laulussa on pala itseäni”

13.1.21

Kati Valjus on oululainen freelance-toimittaja ja sanoittaja. Tarinankertojaksi itseään kuvaava sanoittaja voi saada inspiraation vaikka tanssilavalla.


Kati Valjus kertoo pitäneensä aina kirjoittamisesta. Lapsena hän teki heppatarinoita ja teininä syntyi runoja. Lauluntekstien kirjoittamisesta hän alkoi haaveilla parikymppisenä.

– Lukion jälkeen 1990-luvulla vietin vuoden Oriveden Opistossa, jossa Pauli Hanhiniemi piti lyhyen sanoituskurssin. Biisintekijän kipinä jäi istumaan olkapäälleni. Meni kuitenkin pari vuosikymmentä ennen kuin se leimahti.

Musiikki on kulkenut mukana lapsuudesta asti. Valjus on ollut aina ahkera musiikin kuuntelija ja lapsena hän soitti pianoa kymmenen vuoden ajan.

– Minulla ei ollut kuitenkaan koskaan mitään bänditouhuja, joten en tiennyt miten tarttua toimeen sanoittajana.

Keväällä 2013 eteen osui ilmoitus Ammattiopisto Lappiassa Torniossa pidettävästä lauluntekijäkoulutuksesta, jossa oli saatavilla Heikki Salon oppeja.

”Olin uskonut omaan tekemiseeni koko ajan”

Kuukautta aiemmin Kati Valjus oli todennut ystävilleen, että haluaisi toteuttaa unelmansa laulujen sanoittamisesta. Ensimmäisen tekstinsä hän kirjoitti Heikki Salon kurssilla kesällä 2013.

– Olin uskonut omaan tekemiseeni koko ajan. Tiesin, että laulujen kirjoittaminen olisi ihan mun juttu, kunhan vain tietäisin, miten se tehdään! Tähän sain selvät sävelet Heikiltä.

Salo on Valjuksen mukaan mestari paitsi omassa kirjoittamisessaan, myös aloittelevan lauluntekijän oman äänen herättelyssä.

Ensimmäinen julkaistu laulunteksti oli tamperelaisen laulajan Katri Metson tulkitsema Mitä silloin jää. Tuolloin elettiin elokuuta 2014.

Sävellyksen laati Maki Kolehmainen.

– Makiin tutustuin Torniossa, jossa hän toimi vierailevana kouluttajana. Myöhemmin samana vuonna julkaistiin Suvi Teräsniskan Joulun henki -levy, jonka nimibiisi on sanoittamani, sävellyksen teki Nalle Ahlstedt. Molempien säveltäjien kanssa teen yhteistyötä edelleen.

”Syntyi ajatus kirjoittaa uutta, tanssittavaa lattarimusiikkia”

Tähän mennessä sanoituksia on julkaistu reilut kolmekymmentä. Osa niistä on syntynyt yksin, osan yhteistyössä muiden sanoittajien kanssa.

Tulkitsijoina ovat toimineet muun muassa Sani, Antti Railio, Danny, Saija Tuupanen, Tommi Soidinmäki ja oululainen Tuohimaa-yhtye.

– Meneillään on koko ajan useita eri yhteistyökuvioita ja päällekkäisiä projekteja. Ala on vaativa ja hidas: julkaistun biisin tekemisestä voi olla vuosia.

Valjus on kirjoittanut toistaiseksi lähinnä poppia, rokkia, iskelmää ja lastenlauluja. Iskelmägenreen sijoittuu esimerkiksi Hurma-yhtyeen cha cha cha -kappale Pakit, jonka Valjus sanoitti Tanja Vähäsarjan kanssa.

– Kävin juttukeikalla Ylikiimingissä Nuijamiesten lavalla, jossa syntyi ajatus kirjoittaa uutta, tanssittavaa lattarimusiikkia. Tanjan kanssa mietimme tekstille sopivaa säveltäjää ja päädyimme yhteiseen tuttuumme Erkki Koivistoon, joka on säveltänyt paljon tanssimusaa.

”On haisteltava maailmaa artistin ympärillä”

Kati Valjuksen mukaan sanoitustyöhön lähtiessä on hyvä olla ajatus siitä, kenelle teksti on menossa. Joskus työ lähtee liikkeelle keskustelulla artistin kanssa.

– Artistin ja lauluntekijän on tärkeää olla samalla sivulla sen suhteen, millainen teksti artistille sopii. Toisaalta on myös lauluntekijän tehtävä haistella maailmaa artistin ympärillä ja miettiä, millaiset aiheet tietyssä yleisössä voisivat resonoida.

Valjus tekee sanoituksia myös yhteistyössä artistien, kuten oululaisen Suvi Hiltusen kanssa.

– Cowrite yhdessä artistien ja muiden sanoittajien kanssa on yksi suosikkityöskentelytavoistani silloin, kun palaset loksahtelevat kohdalleen ja tiimissä on hyviä tekijöitä. Kahdet tai kolmet aivot ovat aina enemmän kuin yhdet.

Monet sanoittajat tekevät kappaleisiinsa myös sävellykset.

– Minulle on ollut koko ajan selvää, että haluan tehdä vain tekstejä. Joskus otan kantaa sävellyksiinkin, mutta se tapahtuu tekstin näkökulmasta.

”Olen kiinnostunut maailman menosta”

Valjus opiskeli sosiologiaa Lapin yliopistossa ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Toimittajana hän on työskennellyt vuosia.

– Olen kiinnostunut niin sanotusti maailman menosta, ja pyrin tuomaan kiinnostavia ilmiöitä myös lauluihini.

Lauluntekijä on tietyllä tapaa maailman tulkitsija.

– Toimittajan työ on sanoittamiselle hyvä etu: tapaan ihmisiä ja kuulen jatkuvasti tarinoita.

Hektisen toimittajan työn lomassa on joskus vaikeaa ottaa aikaa luovalle kirjoittamiselle.

– Sanoittaminen tahtoo jäädä välillä vähän lapsipuolen asemaan. Mieluiten kirjoitan siten, että minulla on ainakin pari päivää varattuna laulunteksteille. Helpoiten kirjoittaminen onnistuu jossain muualla kuin kotona, missä ovat työt, kotityöt ja muut huomiota vaativat asiat.

Valjuksella on kolme esikuvaa.

Maija Vilkkumaata ihailen niin sanoittajana kuin naissanoittajien tienraivaajana. Ihailen myös Eriniä, jolla on oma tunnistettava tyylinsä biisintekijänä. Erityisesti ihailen sanoittajakollegaani Saara Törmää, joka on kirjoittajana monipuolinen kameleontti.

”Toiseksi paras työkalu ovat istumalihakset”

Valjus kertoo haluavansa kirjoittaa yleisölähtöisesti ja erilaisille yleisöille. Hän on tehnyt lauluja niin superihmisyyteen pyrkimisestä, etävanhemmuudesta, isovanhemmuudesta, somerakkaudesta kuin koronasta.

Valjuksella on älypuhelimessaan tiedosto, johon hän kerää ideoita. Niitä saattaa syntyä keskusteluissa, radiota kuunnellessa tai vaikka naistenlehtien selviytymistarinoita lukiessa. Valjus työskentelee myös elokuvakriitikkona, ja hän ammentaa ideoita myös elokuvista.

– Tekstien on hyvä herättää ajatuksia, ja vähän vaikeammistakin aiheista tarvitaan lauluja. Olen sellainen konkreettinen tarinankertoja. Laulunkirjoittaja laittaa tekstiin aina palan itseään, hän luonnehtii.

Valjuksen mukaan inspiraatiota ei kannata jäädä odottelemaan.

– Takaraja on lauluntekijällekin paras ystävä. Olen tarvittaessa nopea kirjoittaja ja huomaan alitajunnan työskentelevän parhaiten pienen paineen alla, kun ei turhaan lähde suodattamaan ideoitaan. Istumalihakset ovat alitajunnan jälkeen toiseksi paras työkalu.

Kommentoi ja anna palautetta jutusta

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä