Kirkon korkeus on 25 metriä ja sisäkorkeus 23 metriä. Ylivieskan kirkon pääsuunnittelija on Kimmo Lintula Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä

Yhteiseksi kodiksi tarkoitettu

30.3.21

Ylivieskan kirkon vihkimysjuhlaa voi seurata televisiosta pääsiäispäivänä. Uuden kirkon rakentaminen on Suomessa harvinaista. Tämä vuosi on poikkeus, sillä käyttöön otetaan kaksi uutta kirkkoa.


Teksti: Riitta Hirvonen, Elsi Salovaara . Kuvat: Jussi Leppälä (pääkuva) .

Ylivieskan johtava seurakuntamestari Hannu Jussi-Pekka on työvuorossa, kun pääsiäispäivänä (4.huhtikuuta) vietetään Ylivieskan kirkon vihkimysmessua.

Syyskuussa 2019 käynnistynyt kirkon rakentaminen on tullut päätökseen.

– Pääsiäisen juhlassa on kyse uuden aikakauden alkamisesta Ylivieskassa.

Vanhan kirkon tuhoutuminen tulipalossa viisi vuotta sitten ei ole unohtunut kaupunkilaisilta, mutta Jussi-Pekan mielestä nyt on aika katsoa eteenpäin.

– Se on minun päällimmäinen tunteeni. Olemme saaneet Ylivieskaan modernin, valoisan ja tunnelmaltaan lämpöisen kirkon.

Yle TV 1 välittää vihkimismessun suorana lähetyksenä kello 10.

Kirkkosalissa on noin 420 istumapaikkaa. Tasasakaraisen ristin viestin kertoo jutussa Aira Lehto. (Kuva: Ylivieskan seurakunta/Tapani Uusikylä)

Runsaiden rukouksien kirkko

Ylivieskalainen Aira Lehto oli viisi vuotta sitten mökillään Alavieskassa, kun puolison kännykkään tuli viesti: kirkko palaa.

Mökkeily loppui järkyttävään uutiseen, ja Lehdot lähtivät takaisin kotiinsa.

He ennättivät hartauteen, joka pidettiin palaneen kirkon savuavilla raunioilla myöhään illalla.

Viisi vuotta myöhemmin Lehto voi kertoa, että uusi kirkko on runsaiden rukouksien rakennus.

– Paljon on rukoiltu ja paljon tehty työtä varainkeruun hyväksi.

– Kirkon rakentaminen on yhdistänyt ihmisiä. Se on ollut varsinainen yhteisponnistus. Myös alueen herätysliikkeitä se on tuonut yhteen.

Rakentamista on seurattu ja rististä keskusteltu

Aira Lehto on Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuutettu ja vapaaehtoinen vastuunkantaja jumalanpalvelusryhmissä.

Hän on seurannut kiinnostuksella kirkon valmistumista ja päässyt kerran myös käymään rakennuksen sisällä valtuustoryhmän mukana.

Lehdon mielestä kaupunkilaiset ovat saaneet hyvän kirkon, vaikka siitä on myös riittänyt keskusteltavaa ihmisten parissa.

Ihmettelyä on herättänyt muun muassa alttarin risti, jossa sakarat ovat tasamittaisia: miksi kristillisen uskon tärkein tunnus ei voisi olla sellainen, johon luterilaisuudessa on totuttu, t-kirjaimen muotoinen?

Lehdon mukaan tasasakarainen risti on kreikkalainen risti. Se on vanha ristin malli, jolla on oma vahva viestinsä.

Se kertoo Kristuksen neljästä teosta: Kristus lahjoitti armon, antoi synnit anteeksi, murskasi helvetin vallan ja avasi syntiselle taivaan.

Kun koronatilanne jälleen sallii kokoontumiset, aikoo Aira Lehto mennä istumaan kirkon puiselle penkille ja rukoilla.

– Istun, rukoilen, kiitän ja hiljennyn. Silloin varmasti ajattelen tyytyväisenä: loppu hyvin, kaikki hyvin.

Takana rankkoja tulipalon jälkeisiä vuosia

Kun vanha kirkko paloi pääsiäisenä 2016, seurakunnan kirkkoherrana oli Timo Määttä.

Sittemmin eläkkeelle jäänyt Määttä seuraa tulevaa vihkimysjuhlaa televisioruudun ääreltä kodissaan.

– Olen hengessä ja rukouksessa mukana. Ilman rukouksen voimaa meillä ei tätä kirkkoa olisi, hän sanoo.

– Tulipalon jälkeinen aika oli rankkaa, mutta Jumalan johdatuksessa rakentuminen sai edetä.

Seurakunnan nykyiseltä kirkkoherralta Eija Nivalalta ylivieskalaiset ovat saaneet jo kutsun ilmoittautua kirkon vapaaehtoiseksi.

Nivala haluaa kuulla seurakuntalaisten näkemyksiä keinoista, joilla uudesta Herran huoneesta tehdään kaikkien seurakuntalaisten yhteinen koti.

Timo Määttä on päässyt katsomaan kirkkoa, josta hän tuntee suurta kiitollisuutta vaikeiden vuosien jälkeen. (Kuva Päivi Karjalainen)

 

Kahden uuden kirkon vuosi

Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä kertoo, että kirkon rakentaminen on nykyään harvinaista.

Tämä vuosi onkin ollut melkoinen poikkeus, sillä Ylivieskan kirkon lisäksi käyttööön on siunattu myös Tikkurilan kirkko Vantaalla tammikuussa.

– Näitä ennen oli yli vuosikymmenen tauko. Kuokkalan kirkko Jyväskylässä otettiin käyttöön 2010.

Mäkelän mukaan seurakunnat keskittyvät kirkkojen osalta nykyisin pääosin kunnossapitoon ja korjaamiseen. Seurakuntakoteja ja kappeleita rakennetaan kuitenkin erityisesti uusille asuinalueille.

– Niitä kutsutaan usein puhekielessä kirkoiksi, mutta ne eivät ole kirkkolain mukaisesti kirkkoja, Mäkelä tarkentaa.

Viimeisen vuosikymmenen aikana rakennettuja kappeleita ovat esimerkiksi Kampin kappeli Helsingissä (2012), Karigasniemen kappeli Utsjoella (2016) ja Suvelan kirkko Espoossa (2016).

Mäkelä kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tällä hetkellä suunnitteilla olevia kirkkoja.

 

=> Jutusta voi antaa palautetta

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko