Kalajoen seurakunta tukeutui metsänhoitoyhdistykseen

Kalajoen maastopalon alle jääneen alueen jälkivartiointi on siirtynyt maanomistajille.
Palaneesta metsästä valtaosa on paikallisen seurakunnan omistuksessa.

– Alueen jälkivartiointiin tarvitaan työvoimaa. Talkooväelle tehtävä olisi liian vaativa. Siksi päätimme pyytää paikallisen metsänhoitoyhdistyksen metsureita vartiointityöhön, ratkaisusta helpottunut Kalajoen kirkkoherra Kari Lauri kertoi viime viikolla.

– He tuntevat alueen ja voivat tehdä viikon ajan vartiointia läpi vuorokauden. Alueella on oltava paikan päällä, mutta yhdistys hyödyntää myös drone-tekniikkaa.

Suomen suurin metsäpalo viiteen vuosikymmeneen tuhosi noin 250 hehtaaria seurakunnan metsää.

– Laaja alue on vaatinut kymmenen ihmisen panoksen vartiointityöhön. Tällä hetkellä vartiointi on sitä, että paloalue kierretään kerran vuorokaudessa.

Päiviä jatkuvalle vartioinnille oli tarvetta

Kari Lauri on käynyt maastopalon tuhoamalla alueella yhdessä paloviranomaisten ja metsänhoitoyhdistyksen henkilöstön kanssa.

– Tarve vartioinnille on todellinen. Paloviranomaisten mukaan palopesäkkeet voivat mennä syvälle ja savua saattaa nousta vielä lumihankien keskeltä, Lauri selvittää.

Myös vuosi sitten seurakunnan metsää paloi Kalajoella. Sillä kertaa jälkivartioinnista selvittiin talkoolaisten avulla.

– Paloalue oli silloin pienempi, kirkkoherra täsmentää.

Kalajoen seurakunta omistaa kaikkiaan metsää noin 2000 hehtaaria.

Kotikonnuilla ja maailmalla riehuneet maastopalot ovat havahduttaneet kirkkoherran pohtimaan ympäristökysymyksien vakavuutta uudella tavalla.

– Meidän kaikkien on ponnisteltava tosissamme luomakunnan suojelemiseksi.

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.