"Nyt pääsen kokeilemaan, miten pärjään"

– Vähän mua jännittää, kun pitää alkaa itse hoitaa asioita kuten vuokranmaksu ja ruoanlaitto. Mutta tiedän, että äiti on aina puhelimen päässä ja auttaa, miettii 16-vuotias Lilja Sarkkinen, joka muutti Tyrnävältä Raaheen.

Peruskoulunsa toukokuussa päättänyt Lilja Sarkkinen ei vielä keväällä ollut ihan varma, mitä haluaisi opiskella.

– Ajattelin, että voisin opiskella lastenhoitajaksi, koska tulen lasten kanssa hyvin toimeen. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että en ole tarpeeksi kärsivällinen, ja se on tärkeä piirre siinä ammatissa.

Lilja jutteli oppilaanohjaajan kanssa eri aloista ja siitä, mistä hän tykkää ja mikä kiinnostaa.

– Myös äiti oli mukana miettimässä, mikä voisi olla minun alaani. Olen aina tykännyt kaikesta kauneudenhoitoon liittyvästä ja meikeistä. Päädyin hakemaan ammattikoulun kosmetologilinjalle.

Lilja pääsi opiskelemaan Raaheen, minne hän muutti elokuun alussa.

– Halusin Raaheen, koska se on sopivan välimatkan päässä. Yksin muuttaminen jännitti, mutta toisaalta olen innoissani: nyt pääsen kokeilemaan, miten pärjään.

Kolme kämppistä uudessa kaupungissa

Lilja muutti soluasuntoon, jossa on tilat neljälle.

– Minulla on siinä oma, kalustettu huone: sänky, työpöytä, kaappi, ja jopa oma jääkaappi ja mikro. Keittiö on yhteinen, samoin wc- ja suihkutilat.

Ennestään Liljalla on Raahessa kavereita, mutta kaupunki itsessään on vieras. Kotiin Tyrnävälle jää kaksi nuorempaa sisarusta.

– Pikkusisko itki sitä, että muutan pois. Pikkuveljeäkin harmitti, mutta toisaalta hän oli innoissaan, koska sai minulle kuuluneen huoneen itselleen.

Lomat Lilja aikoo viettää Tyrnävällä, ja käy siellä myös viikonloppuisin.

– Ehkä vaikeinta muutossa itselleni oli se, ettei äiti ole enää lähellä ja apuna, mutta en epäile, ettenkö pärjäisi.

– Isoäitikin sanoi, että hänellä tulee ikävä, mutta hän on minusta ylpeä. Se tuntuu hyvältä.

Asiakkaiden kohtaaminen jännittää etukäteen

– Otin etukäteen selvää, mitä kaikkea kosmetologin työhön kuuluu. En halunnut, että mielikuva ammatista on pelkästään ruusuinen. Ei varmasti ole työtä, jossa kaikki olisi pelkkää kivaa tekemistä.

– Asiakaspalvelutyö on mukavaa, vaikka olen vähän ujo. Mutta uskon, että kun tarpeeksi on tekemisissä ihmisten kanssa, sitä rohkaistuu. Ja tässä ammatissa mennään tosi lähelle ihmisiä.

Minulla ei ole juuri mitään tietoa, mitä vaikkapa ruoka tai sähkö maksaa. Pidän tärkeänä, että opin ne asiat, ja että osaan hoitaa menoni itse.

Kun opiskelupaikka varmistui, Lilja alkoi miettiä itsenäistymistä enemmän kuin ennen.

– Oikeastaan minulla ei ole juuri mitään tietoa, mitä vaikkapa ruoka tai sähkö maksaa. Pidän tärkeänä, että opin ne asiat, ja että osaan hoitaa menoni itse. Tuttavat ovat tarjonneet minulle huonekaluja, astioita ja muuta tarpeellista.

– Äidille olen tietysti yhä lapsi, ja hänelle muuttoni on kova pala. Silti hän on iloinen, että pääsin juuri sinne, minne itse halusin, ja kannustaa minua täysillä. Äiti on luvannut olla aina puhelimen päässä, kun vain tarvitsen neuvoja.

Lilja toivoo löytävänsä kavereita, joilla on samoja mielenkiinnon kohteita kuin itsellään.

– Tykkään laulaa, ja tykkään musiikista ylipäätään. Haluaisin vielä joskus olla osa jotain bändiä, haaveilee Lilja.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palautetta.