Adventti aloittaa joulun odotuksen

Jokaisella adventtisunnuntailla on oma teemansa. Ensimmäisen adventin teema on nöyryys. Toisen adventin aiheena on Kristuksen paluu. Kolmannen teema on katumus ja neljännen aiheena on ilo. 

Adventtiajan raamatuntekstit puhuvat Kristuksen tulemisesta neljästä näkökulmasta: Jumala tulee ihmiseksi Jeesus-lapsessa, Jeesus tulee lupausten täyttäjänä kansansa keskelle, Kristuksen tulee sanassa ja pyhissä sakramenteissa seurakunnan keskelle sekä ihmisten sydämiin ja Kristus tulee kaikkeuden Herrana aikojen lopulla.

Sana adventti tulee latinankielisistä sanoista adventus Domini, Herran tuleminen.

Kynttilät symboloivat valoa ja Messiasta

Adventin kynttilät symboloivat valoa sekä pelastajaa – Messiasta, jota odotetaan.

Adventtikynttilöiden käyttö levisi Suomeen 1900-luvulla Ruotsista, minne tapa oli tullut puolestaan Saksasta. Monessa nykykodissakin ensimmäisenä adventtina nostetaan esiin adventtikynttelikkö tai neljä yksittäistä kynttilää rinnakkain.

Kynttilöistä vasemmanpuolimmainen sytytetään ensimmäisenä adventtina. Seuraavana adventtina sytytetään kaksi kynttilää, siitä viikon päästä palaa jo kolmaskin kynttilä, kunnes neljäntenä adventtina voi sytyttää yhtä aikaa kaikki neljä kynttilää. Näin valon määrä lisääntyy, kun joulu lähestyy.

Tänä vuonna ensimmäinen adventtisunnuntai on 28. marraskuuta ja neljäs adventtisunnuntai 19. joulukuuta.

Kirkkovuoden suurten juhlien vietossa on kolme vaihetta: valmistautuminen, juhla ja juhlan jälkivietto.

Joulua edeltävä valmistautumisvaihe on adventtiaika. Joulun juhla-aika kestää jouluaatosta loppiaiseen. Joulun jälkivietto muodostuu loppiaisen jälkeisistä sunnuntaista.

Adventtina alkaa uusi kirkkovuosi

Ensimmäisestä adventtisunnuntaista alkaa paitsi joulun odotus, myös uusi kirkkovuosi. 

Kirkon jumalanpalveluselämä saa  sisältönsä kirkkovuodesta: joka sunnuntaille ja kirkolliselle juhlalle on omat raamatuntekstinsä ja rukouksensa. Pyhä pyhältä kirkkovuoden aikana seurataan Jeesuksen elämänvaiheita ja kuullaan hänen opetuksiaan.

Suomen luterilaisen kirkon kirkkovuosikalenteri seuraa rakenteeltaan läntisen kristikunnan perinnettä. Siinä kirkkovuosi jakaantuu joulu-, pääsiäis– ja helluntaijaksoon.