Oululainen Raili Toppinen on käynyt läpi isänsä Ragnar Ahon jäämistöä. Tytär tiesi, että tiernapoikaperinne oli yksi asia, jota kulttuurinharrastajaisä arvosti korkealle ja oli itsekin 1930-luvun lopussa tuiralaispoikana mukana kaveriporukan tiernasakissa.
Tänä syksynä käyty keskustelu tiernanäytelmän yhden hahmon, Murjaanien kuninkaan, kasvojen mustaamisesta herätteli tyttären katselemaan isän keräämiä lehtileikkeitä vieläkin tarkemmin: olisiko siellä jotakin, joka voisi tuoda näkökulmia ajoittain kiivaaksikin äityneeseen keskusteluun kasvojen väristä?
– Löysin isäni tekemät paperinuket, mallit, jotka kuvittavat tiernapoikien puku- ja varusteohjeita vuodelta 1968. Ohjeistukset oli kirjoitettu Pohjalainen kirjakauppa Oy:n Oulun Tiernapojat -julkaisuun, Toppinen kertoo.
– Noissa hahmoissa Murjaanien kuninkaan kasvot ei ole mustattu kokonaan. Ohjeet neuvovat: ”Kasvot, tai ainakin alaosa, korvia myöten mustat. Tukka musta. Jos tahtoo partaa, on se lyhyt ja musta.”
Toppinen kertoo löytäneensä isänsä arkistoista myös kuvia, jossa Murjaanin kasvot on mustattu.
– Mustaamisessa ei osattu nähdä mitään rasistista, tytär arvioi.
Oulun Tiernasäätiö tukeutuu Oulun Tiernapojat -ohjekirjaseen syyskuisessa kannanotossaan Murjaanien kuninkaasta: ”Murjaanien kuninkaan roolihahmon esittäjällä on tumma vaatetus ja parta tai kasvojen alaosa mustattu vain nenän alapuolelta vanhan perinteen mukaisesti tai muuten siten, että rasistiseen blackfaceen ei viitata.”
Kannanilmaisun taustalla oli Tiernasäätiön mukaan reaktiot, joissa mustaaminen on yhdistetty rasistiseen blackface-toimintaan. ”Olemme halunneet kuunnella yhteiskunnan reaktioita rasismiin ja ottaa ne todesta”, säätiö tiedotti syksyn alussa.
Kysy, kommentoi, anna jutusta palautetta.
Sinua voisi kiinnostaa myös tämä juttu: