Mitä kuuluu: Rosa kirjoittaa yhä kirjeitä joka viikko

9.2.22

"Kirjeenvaihdon hidas luonne tekee siitä pikaista viestittelyä syvällisempää, ja usein tulee oikein kunnolla mietittyä omaa elämää sekä ystävän kuulumisia kirjoitusprosessin aikana", kertoo Rosa Keränen.


Teksti: Elsi Salovaara . Kuvat: Rauhan Tervehdyksen arkisto / Elsi Salovaara .

Helmikuussa 2018 haastattelimme kansikuvajuttuun innokasta kirjeenvaihtoharrastajaa Rosa Kerästä, silloin vielä tyttönimellään Vilkama. Rosalla oli kolmisenkymmentä kirjeystävää maailmalla, joista muutaman hän oli tavannut myös kasvokkain Suomessa tai maailmalla.

Hei Rosa! Kuinka monta kirjettä olet saanut tai kirjoittanut tällä viikolla? Kirjoitatko yhä käsin?

– Tällä viikolla kirjeitä ei ole saapunut, mutta olen itse kirjoittanut yhden. Kirjeeni lähtee Singaporeen. Kirjoitan edelleen mieluiten käsin.

Haastattelusi jälkeen olet mennyt naimisiin ja tullut äidiksi. Onko elämäntilanne muuttanut kirjoittamistahtiasi ja kuinka paljon perhe näkyy kirjeiden sisällössä?

– En ole koskaan ollut salamannopea vastaaja, mutta perhe-elämän myötä olen hidastunut vielä silläkin tavoin, että yhden kirjeen kirjoittamiseen kuluu nyt useampi päivä. Kirjoittelen eteenpäin pikku pätkä kerrallaan aina vapaahetkien ja jaksamisen mukaan.

– Perhe näkyy kirjeiden sisällössä paljon, mutta pelkkää päiväkirjaa oman lapsen touhuista se ei ole. Kirjeissä on mielestäni tärkeää myös vaihtaa ajatuksia ihan muista asioista sekä kommentoida kirjeystävän elämän tapahtumia.

Oletko yhä sitä mieltä, että kirjeiden kirjoittaminen on paras tapa pitää yllä ystävyyssuhdetta?

– Toki ystävyyssuhteiden ylläpitoon on monta hyvää tapaa. Kasvokkain kahvikupin äärellä on ihanaa jutella, mutta joskus ystävä asuu kaukana. Kirjeenvaihdon hidas luonne tekee siitä pikaista viestittelyä syvällisempää, ja usein tulee oikein kunnolla mietittyä omaa elämää sekä ystävän kuulumisia kirjoitusprosessin aikana.

– Esimerkiksi sosiaalista mediaa selatessa kymmenien kavereiden kuulumiset vain viuhuvat ohi mieleen jäämättä. Kirjeenvaihto ja muu yhteydenpito voivat myös täydentää toisiaan.

Jos joku lukija olisi kiinnostunut löytämään kirjekaverin, mistä sellaista voi etsiä?

– Sosiaalinen media, esimerkiksi Facebook, on nykyään hyvä kanava kansainvälisten kirjeystävien löytämiseen. Esimerkiksi englanninkielisillä hakusanoilla pen pal (kirjekaveri) tai snail mail (”etanaposti”) löytyy paljon aktiivisia ryhmiä, joissa on kaiken ikäisiä jäseniä teineistä yli 70-vuotiaisiin. Myös suomenkielisiä ryhmiä löytyy esimerkiksi hakusanalla kirjeenvaihto.

Kenen haastatellun kuulumisista haluaisit kuulla? Ehdota meille!

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä