Sitkeys ja unelmat luovat parempaa huomista

1.2.22

Ensi sunnuntaina käynnistyy Yhteisvastuukeräys. 60 prosenttia keräystuotosta ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Kokenut auttaja Erik Nyström kertoo kokemuksiaan maailmalta: "Kuulen usein rohkaisevia tarinoita".


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Antti Yrjönen .

Kirkon Ulkomaanavussa viestintäpäällikkönä  työskentelevä Erik Nyström on asunut Itä-Afrikassa ja matkustanut useita kertoja muun muassa Etelä-Sudanissa, Ugandassa, Keniassa sekä Somaliassa.

Hän vastaa, onko näin, kuten väitämme:

Kun liikut maailmalla katastrofialueilla, mielesi valtaa usein toivottomuus: ongelmat ovat monissa maissa syvällä. Muutokset parempaan suuntaan ovat lohduttoman hitaita.
– Olen eri mieltä. Juuri ruohonjuuritasolla näkee kaikkein konkreettisimmat muutokset.– Ihmisten kyky selviytyä ja tukea toisiaan korostuu katastrofeissa. Vaikka jonkun maan kokonaistilanne muuttuisi hitaasti, paikallisella tasolla on aina myös rohkaisevia tarinoita kerrottavana.

Lasten ja nuorten koulutus ei mene koskaan hukkaan.
– Olen samaa mieltä. Esimerkiksi lukutaito kulkee mukana, minne ikinä ihminen päätyykään. Koulutus tekee ihmisistä itsenäisiä, vastuullisia ja luo edellytykset työllistymiseen.
– Opettajat tapaavat sanoa, että kouluissa opiskelevat tulevaisuuden johtajat. Siihen minäkin uskon.

Etelä-Sudanissa ihmisten köyhyys on silmin nähtävää. Maan ulkopuolelta tuleva apu pitää ihmisiä hengissä, ja se antaa heille voimia uskoa parempaan huomiseen.
– Olen samaa mieltä, että köyhyys on silmin nähtävää. On myös totta, että ulkopuolinen tuki on korvaamatonta. Lopulta ihmisten oma neuvokkuus, sitkeys ja unelmat ovat kaikkein ratkaisevimmat voimavarat parempaan huomiseen.
– Me voimme olla mukana luomassa edellytyksiä, jotta ihmiset pääsevät kukoistamaan.

Koulutuksen tukeminen on tärkeää, pitkälle kantavaa tukea kehittyviin maihin. 

Kun liikkuu maailmalla, lähimmäisenään oppii pitämään myös vieraassa ja kaukaisessa maassa elävää ihmistä, jota ei tunne.
– Kaikki me haluamme elämältämme lopulta samaa eli mahdollisuuden elää rauhassa, tehdä töitä ja tukea lähimmäisiä.
– Unelmamme ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan samat, vaikka edellytykset ja elinympäristöt vaihtelevat.

Köyhyys on monissa kehitysmaissa niin iso ongelma, ettei yksittäinen keräys tuo siihen merkittävää apua.
– Olen eri mieltä. Toki maailmassa on paljon monimutkaisia ongelmia, joiden takia voi vaikuttaa siltä, ettei mikään kehity. Uutisten ulkopuolella tapahtuu kuitenkin paljon hyvää.
– Köyhyydessä asuvien määrä on maailmassa puolittunut 20 vuodessa. Edesmenneen professori Hans Roslingin julkaiseman Factfulness-kirjan mukaan vain 10 prosenttia ihmisistä tietää tämän.
– Pandemiaan saakka kehityssuunta on ollut selkeästi parempaan. Kun jatkamme sitkeästi tukeamme, nyt myös pandemian seurauksista kärsiville, pystymme vaikuttamaan lukuisten ihmisten elämään.

Lopulta ihmisten oma neuvokkuus, sitkeys ja unelmat ovat kaikkein ratkaisevimmat voimavarat parempaan huomiseen.

Erik Nyström

 

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.