Naisen osa oli pysyä varjossa

Kansainvälistä uraa tekevä ooppera- ja konserttisolisti Virpi Räisänen esiintyy tulevana lauantaina Yli-Iin kirkossa musiikillisessa kuvaelmassa, joka kertoo  1700-luvulla eläneen Anna Magdalena Bachin elämästä.

– Kuvaelma on kirjoitettu minulle ja minun äänelleni. Teosta on esitetty kiertueella Hollannissa. Olen itse kääntänyt teoksen suomeksi ja muokannut sen muotoon, joka sopii esitettäväksi Suomen kirkoissa, mezzosopraano kertoo.

”Kuvia Anna Magdalena Bachin elämästä” on Räisäsen mukaan harvinaisuus:

– Tällaisia musiikillisia kirkossa esitettäviä kuvaelmia, joissa nivoutuvat musiikki ja näytelmällisyys, ei tehdä kovinkaan useasti.

Räisänen kuvaa Anna Magdalena Bachia mielenkiintoiseksi persoonaksi.

–Hän oli yksi ensimmäisistä historian tuntemista ammattilaulajista. Anna Magdalena oli aikanaan itse asiassa tunnetumpi kuin hänen tuleva miehensä, säveltäjä Johann Sebastian Bach.

– Anna Magdalena oli hyvin nuori tavatessaan miehensä.  Hän antoi elämänsä suurelle mestarille, tämän edellisestä avioliitosta oleville lapsille sekä parin yhteisille lapsille, Räisänen kertoo.

Kuvaelmassa tulevat esiin naiseuden eri roolit, ongelmat, kamppailut tiivistetyssä muodossa.

– Kuvaelmassa on useita koskettavia hetkiä, joissa itsenikin täytyy nieleskellä. Sellainen on esimerkiksi kohtaus, jossa Anna Magdalena odottaa jälleen lasta ja samalla pelkää suunnattomasti lapsen puolesta. Kolmestatoista lapsesta seitsemän kuoli ja tämä suru on läsnä kuvaelmassakin.

Naisen osa oli pysyä varjossa

Räisänen ei sano, että Anna Magdalena Bach olisi uhrautunut luopuessaan omasta urastaan sekä jäädessään suurperheen äidiksi ja miehensä apulaiseksi.

– Anna Magdalena rakasti syvästi miestään eikä siksikään kokenut uhrautuvansa, vaikka ikävöikin entistä ammattiaan. Anna Magdalena ymmärsi, että hänen tehtävänsä erittäin arvostetun kanttorin ja säveltäjän puolisona oli pysyä varjossa niin kuin naisten osa siihen aikaan oli.

Bachin aikaan tunnetuilla säveltäjillä oli yleensä mestarin oppilaista koostuva tiimi, joka kopioi mestarin sävellyksiä. Anna Magdalena oli yksi näistä puhtaaksikirjoittajista.

– Oppilaat kirjoittivat nopeasti ylös sävellysten eri stemmat, jotta soittajat saisivat nuotteja ja teokset esitettäviksi. Se oli raskasta työtä. Kiire oli valtava, koska kirkkoon oli saatava joka sunnuntaiksi uusi kantaatti esitettäväksi. Moni sokeutui kopioituaan vuosikausia nuotteja kynttilänvalossa.

Klassisen musiikin genre on ollut hyvin miesvaltainen

Räisänen toteaa, että nykyajan klassisen musiikin ammattilaisille klassisen musiikin teosten historia on tuttua.

– Sen, että naiset jäivät miesten varjoon on jotenkin hyväksynyt. Silloin elettiin eri maailmassa. Mutta me nykyajan kulttuurialan ammattilaiset voimme tuoda esille meitä edeltäneiden naisten tuotantoa ja elämänhistoriaa.

– Onhan miehensä varjoon jääneitä muitakin kuin Anna Magdalena Bach: esimerkiksi 1800-luvulla elänyt saksalainen säveltäjä ja pianisti Clara Schumann, säveltäjä Robert Schumannin vaimo. Tai Alma Mahler, 1960-luvulla kuollut itävaltalainen säveltäjä ja taiteilija, joka oli naimisissa säveltäjä Gustav Mahlerin kanssa.

– Klassisen musiikin genre on ollut hyvin miesvaltainen. Koen, että minun tehtäväni muusikkona on tuoda tietoisuuteen musiikin historiassa ennen minua vaikuttaneita naisia.

– Maailmassa olisi vieläkin koskettavampaa musiikkia, jos naiset olisivat aina saaneet mahdollisuuden sitä tehdä.

Vuosia maailmalla viettänyt muutti Yli-Iihin

Kolmekymmentä vuotta maailmalla – Yhdysvalloissa ja Alankomaissa – asunut Virpi Räisänen muutti pari vuotta sitten takaisin Suomeen ja asettui Yli-Iihin, mistä suku on lähtöisin.

Räisänen esiintyy kevään mittaan eri puolilla Eurooppaa ja Suomessakin.

– Onhan se ollut juhlaa nyt kun yleisö saa taas olla läsnä. Töitä saa nyt paiskia olan takaa, ja hyvä niin. Korona-aika oli aikamoinen koettelemus kulttuurialalla: näimme muiden käyvän normaalisti töissä kun meiltä evättiin työt. Kokemamme epäoikeudenmukaisuus jätti ison trauman.

Mitä ja missä

• ”Kuvia Anna Magdalena Bachin elämästä” Yli-Iin kirkossa lauantaina 26.3. kello 17. Musiikillisessa kuvaelmassa kuullaan tunnettuja Johann Sebastian Bachin sävellyksiä kuten Badinerie, Bist du bei mir, Air ja Ich habe genug. Mukana myös C.P.E. Bachin musiikkia.
• Laulusolisti ja pääroolin esittäjä on Virpi Räisänen. Esityksessä kuultavasta barokkiajan musiikista vastaavat Pekka Elsilä (traverso), Johanna Leponiemi (barokkiviulu), Riina Salminen (barokkisello) ja Virve Räisänen (cembalo).
• Esityksen kesto yksi tunti. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksu 10 euroa.