Tavoitteet avoimesti esille seurakuntavaaleissa

Seurakuntavaali-inspiraattori Annmari Salmela osaa tehtävänsä. Uudet päättäjät valitaan seurakuntiin reilun kahdeksan kuukauden kuluttua, mutta Salmela yllyttää vaalityöhön jo nyt, hyvissä ajoin.

– Moni valitsijayhdistys käynnistää kampanjoinnin vasta elokuussa. Siksi juuri nyt, ehdokasasettelun alettua, vaikkapa aivan uudella listalla on loistava tilaisuus saada kaikki huomio osakseen.

Salmela lähettää kannustavat terveiset:

– Tehkää nyt oma avauksenne, uudet pelaajat. Tervetuloa mukaan seurakuntavaaleihin.

– Syöttäkää jo nyt ajatuksia vaalien lähestymisestä, kutsukaa ihmisiä mukaan pohtimaan vaaliohjelmaanne. Kertokaa missä ja milloin sitä kokoonnutaan pohtimaan.

Salmela pitää tärkeänä sitä, että ihmisiä kutsutaan yleisen kutsun lisäksi myös henkilökohtaisesti.

– Logiikka on sama kuin vapaaehtoistyössä: henkilökohtainen kutsu on tehokkain keino saada ihmiset mukaan.

Selkeällä agendalla saa huomion itselleen

Kirkkopalveluissa työskentelevä Salmela muistuttaa valitsijayhdistyksiä keinoista, joilla kiinnostus seurakuntavaaleihin herätetään:

– Kertokaa ajoissa, ammattimaisesti, avoimesti ja selkeästi kolme konkreettista pääasiaa, joita haluatte edistää omassa seurakunnassanne luottamustehtävissä.

– Korostukset eivät saisi olla maailmoja syleileviä, kirkko kuuluu kaikille -tyyppisiä. Himmeiden lyhtyjen valossa ei pidä vaaleissa ratsastaa.

Salmela uskoo, että avoimuuden ja konkretian avulla uudet ehdokkaat – ja myöhemmin marraskuussa äänestäjät – saadaan liikkeelle.

Konkretiasta vaaliohjelmassa Salmela antaa esimerkkejä. ”Haluamme pitää huolta, että seurakunnassamme järjestetään maksuttomia ruokailuja vähävaraisille.” tai ”Haluamme huolehtia, että seurakuntamme on vanhuksien turvana”.

Vaikka puhe samansukupuolisten kirkollisesta vihkimisestä tai vihkimättä jättämisestä kuumottaa tällä hetkellä seurakuntalaisia, Salmelan toteaa, ettei vihkikysymyksestä päätetä paikallisseurakunnissa.

Kirkolle on tehtävä uusi tulevaisuus

Salmelaa ovat hätkäyttäneet kehityskäyrät, jotka liittyvät kirkon tulevaisuuteen ja samalla seurakuntavaalien tärkeyteen.

– Jos kirkon jäsenkehitys jatkuu nykytahtia, vuonna 2040 kirkkoon kuuluu noin 2,3 miljoonaa suomalaista. Viime vuoden lopussa reilu 66 prosenttia oli kirkon jäseniä.

– Kehitys on samansuuntainen kaikissa hiippakunnissa, vaikka Pohjois-Suomessa hitaampaa.

– Jäsenten menetys tarkoittaa, että seurakunnissa on tehtävä tulevaisuutta juuri nyt. Ennusteesta pitää puhua avoimesti ja ryhtyä toimimaan, jos sitä halutaan muuttaa.

Salmelan mukaan aina vain vähäisempi kirkkoon kohdistuva kiinnostus haastaa kirkon seuraavat päättäjät.

– Pandemian keskellä tehty tutkimus kertoo, että suomalaisten suurimmat odotukset kirkkoa kohtaan liittyvät auttamiseen.  Eniten toivottiin vanhusten, nuorten, lasten ja vähäosaisten konkreettista auttamista ja tukemista, kuten ruoka-apua.

– Tätä kirkolta odotettiin ja tätä hyvää se myös tekee. Kirkon tekemästä hyvästä on kerrottava tavalla, jota voi ymmärtää ilman kirkkotermistön tuntemista.

– Kun ihmiset tietävät, mitä kirkko tekee ja esillä on konkreettisia ohjelmia tärkeiden asioiden puolustamiseksi, kiinnostus vaaleihin voi herätä.

Salmela kannustaa myös nuoria sekä nuoria aikuisia tarttumaan seurakuntavaalien tarjoamaan mahdollisuuteen tehdä kirkko enemmän omannäköiseksi.

– Vallankumouskin on vaaleissa tehtävissä, jos joku joukko sitä haluaa. Kaikki lähtee selkeistä listoista ja kiinnostavista ehdokkaista.

Seurakuntavaaleista on lisää tietoa seurakuntavaalit.fi-sivustolla.

FAKTAA

• Seurakuntavaaleissa valittavat luottamushenkilöt päättävät monista keskeisistä seurakunnan asioista esimerkiksi kirkollisveroprosentista, talousarvioista, monista työntekijävalinnoista ja tilojen käytöstä.
• Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Varsinainen vaalipäivä on 20.11.
• Vaalivuoden aikana herätetään keskustelua kolmesta aiheesta: Tulevaisuus tehdään nyt, yhdessä yksinäisyyttä vastaan ja myötätunnon ääni ajassamme.