Kesän alku toi kiireet hautausmaalle

14.6.22

Hautausmailla edistetään ympäristöystävällisiä työskentelytapoja yhä enemmän. Seurakunnissa pohditaankin nyt, onko tarkoituksenmukaista leikata nurmikkoa kaikkialta yhtä intensiivisesti. Vai voisiko jokin alue olla enemmän luonnonmukaisesti hoidettu? Entä miten veden kulutusta voitaisiin vähentää?


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Elsi Salovaara (pääkuva), Kirkon kuvapankki/Sanna Krook .

K esäkuun ensimmäiset viikot ovat hautausmailla vuoden kiireisintä aikaa.

Oulun seurakuntien ylipuutarhuri Sari Hirsikorpi, millä perusteilla kukkavalinnat Oulussa haudoille tehdään?
– Ne tehdään kestävistä begonialajeista. Kukat valitaan alueittain kasvuolojen, kuten maaperän ja valoisuuden, mukaan.

– Vuosien mittaan on tullut kokemusta kestävistä ja terveistä lajikkeista. Hautausmaiden aluevastaavat tuntevat ja näkevät omalla alueellaan menestyvät kukat.

– Vastaavat työntekijät tekevät syksyisin listauksen seuraavalle kesälle tulevista kukista. Joka vuosi ei istuteta samoja kukkia.

Vaihdatteko kukkia omaisten pyynnöstä?

– Kukkia ei lähdetä vaihtamaan, mikäli ne ovat hyväkuntoisia. Jos esimerkiksi tuholaiset vahingoittavat kukan tai kukkia, niin ne vaihdetaan.

Oulun seurakuntien hautaustoimen päällikkö Tuomo Vuontisjärvi, jos omaiset huolehtivat itse läheisensä haudan hoidosta, mitkä asiat ovat heidän vastuullaan?
– Hoito on sitä, että hauta-aluetta pidetään kunnossa siten, että se on silmälle siisti. Haudan hoito ei edellytä kukkia.

– Kukaton hauta ei ole välttämättä unohdettu hauta, mutta perinteisesti muistaminen tapahtuu kukin ja kynttilöin.

– Kenties tärkein asia on kiinnittää huomio hautamuistomerkkiin: Onko se mahdollisesti kallistunut ja siksi kaatumisvaarassa? Hautakiven oikaisu on omaisten vastuulla.

– Tarkasti sanottuna vastuu haudan hoidosta on hautaoikeuden haltijalla. Usein lähiomaiset yhdessä hoitavat hautaa.

Miten seurakuntien tiukentunut talous näkyy hautausmaiden ylläpidossa?
– Hautauspalvelut osallistuu Oulun seurakunnissa omalta osaltaan yhteisiin säästösuunnitelmiin. Hautausmaan ylläpidossa se tulee näkymään jonkin verran hautausmaiden yleishoidossa, mutta ei hoitosopimushautojen hoidossa.

– Hautausmaiden hoitoa tulee tarkastella kestävän kehityksen näkökulmasta. Silloin mietittävänä on muun muassa, onko tarkoituksenmukaista leikata nurmikkoa kaikkialta yhtä intensiivisesti. Vai voisiko jokin alue olla enemmän luonnonmukaisesti hoidettu?

–  Tärkeää on kysyä myös, miten veden kulutusta voitaisiin vähentää.

Hautausmaita on kutsuttu Jumalan puutarhoiksi, joissa voi muistella läheisiään, rauhoittua, ihmetellä elämää ja oppia luopumaan rakkaimmistaan.

Mistä seurakunnat saavat varoja hautausmaiden ylläpitoon?
– Seurakunnat saavat hautausmaiden ylläpitoon valtionrahoitusta. Ylläpitoon ei tule käyttää kirkollisverovaroja.

– Vuoden 2016 alusta seurakunnille osoitettu yhteisöveron osuus korvautui valtion budjettiin sisältyvällä määrärahalla

– Käytännössä valtionrahoitus on vajaa 20 euroa per kunnan asukas. Valtion rahoitus ei kuitenkaan kohdistu yksinomaan hautatoimeen.

– Sopimushautojen hoito rahoitetaan hautainhoitorahastojen kautta. Sopimushautojen hoitoon saa käyttää ainoastaan niitä varoja, joita hoidon tilaaja on maksanut ja mitä rahastojen sijoitustoiminnan kautta voidaan vuositasolla hoitoon käyttää.

Suurin osa hautausmailla vierailevista keskittyy laittamaan erilaiset jätteet oikeisiin astioihin. Harmittavasti lajittelu kuitenkin yhä myös kangertelee. Erityisasiantuntija Mari Juntunen Kiertokaari Oy:stä, mitä seurauksia on sillä, että sekajätteisiin päätyy runsaasti lajitteluun kelpaavaa jätettä?
– Lajittelulla saadaan materiaali uudelleen teollisuuden raaka-aineeksi. Kaikki kierrätyskelpoinen materiaali, joka päätyy polttoon, on menetettyä materiaalia.

– On murheellista, jos ajattelemattomuus tai piittaamattomuus aiheuttaa sen, että luonnonvaroja tuhlataan turhaan.

Seurakuntapuutarhurit ry:n varapuheenjohtaja Juha Ollila, mitä mielestäsi tarkoittaa sanonta ”hautausmaat ovat eläviä varten”?
– Hautausmaat ovat paikkoja, joissa ihmiset voivat tehdä surutyötä. Hautausmaita hoidetaan, jotta puitteet surutyölle olisivat parhaat mahdolliset.

– Hautausmaat ovat osa kuntien viheralueverkostoa. Se tarkoittaa, että hautausmailla kulkevat pääsevät nauttimaan luonnon parhaista puolista.

– Kun menen hautausmaan portista sisälle, katson ensimmäiseksi paikan yleisilmettä. Vasta sitten tarkistan, onko läheiseni hautapaikka kunnossa.

– Jos jokin siellä kaipaisi kohennusta, en yleensä ota heti yhteyttä työntekijöihin. Tiedän, että isoilla viheralueilla kaikki kolkat eivät voi olla samalla kellonlyömällä yhtä hyvässä kunnossa. Vasta jos asia ei ole myöhemminkään kunnossa, otan yhteyttä seurakuntaan.

 

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Kysy, kommentoi, anna toimitukselle palautetta.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen