Tieto luo pohjan kaikelle toiminnalle

Ylivieska 2016. Kiihtelysvaara 2018. Rautjärvi 2022. Näissä kirkkopaloissa on menetetty suuri määrä kulttuurista pääomaa sekä esineistöä, johon liittyy rahallisen arvon lisäksi liuta muita arvoja: historiallista ja taiteellista arvoa, hengellistä, symbolista ja sosiaalista arvoa sekä muisto- ja tunnearvoja.

– Vaikka nämä tapahtumat ovat hirveitä, niistä on seurannut aina jotakin hyvää. Seurakunnille konkretisoituu se, miksi esineistön inventointi ja luettelointi on tarpeellista, Kirkkohallituksen kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto pohtii.

Ajatus seurakuntien esineistön inventoinnista ei suinkaan ole uusi. Kirkolliskokous edellytti jo vuonna 1998, että kaikkien seurakuntien tulee suorittaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden inventointi.

Tehtävälle ei asetettu tuolloin kuitenkaan takarajaa.

– Valtakunnallisesta kirkon kulttuuriperintö- ja kiinteistöhallintajärjestelmästä puuttuu vielä noin puolet Suomen seurakuntien esineistön tiedoista. Osa puuttuvista seurakunnista on toki tehnyt inventointityötä, mutta tiedot on kirjattu vain paperilomakkeelle tai seurakunnan omiin järjestelmiin.

Kulttuuriperintöstrategian tärkeimmäksi arvoksi on nostettu tieto.

Tammiston mukaan seurakuntien yhteiskunnallisiin tehtäviin kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten sekä esineistön hoito, ja kirkko saa siihen vuosittain valtion rahoitusta. Kirkollisista esineistä ja taiteesta on säädetty myös kirkollisessa ja valtiollisessa lainsäädännössä.

Inventointien vuodelle 2024 asetettu takaraja perustuu Kirkon kulttuuriperintöstrategiassa hyväksyttyihin tavoitteisiin.

– Kulttuuriperintöstrategian tärkeimmäksi arvoksi on nostettu tieto. Se tuo pohjan kaikelle toiminnalle, auttaa määrittämään arvoja ja ymmärtämään merkityksiä. Seurakuntatasolla on hyvä saada kokonaiskäsitys esineiden määrästä ja laadusta sekä siitä, millä tavoin ne liittyvät seurakunnan historiaan. Ilman tätä tietoa ei voi valita, miten esineiden kanssa toimitaan.

Inventointi antaa Tammiston mukaan myös hyödyllistä tietoa turvallisuus- ja pelastussuunnitelmiin. Varsinaisia sanktioita sen tekemättä jättäminen ei aiheuta, mutta se voi mutkistaa erilaisten avustusten hakemista.

– Jos esineistöinventointia ei ole tehty asianmukaisesti, seurakunta ei voi hakea konservointiavustusta vuodesta 2024 lähtien. Rakennusten osalta systeemi on jo käytössä: kulttuuriperinnön hoitoon tarkoitettuja avustuksia voi hakea vain valtakunnallisen järjestelmän kautta, jossa pitää olla perustiedot rakennuksesta.