Oulussa pidetään toukokuussa viikonlopun mittainen rippikoulu aikuisille. – Nuoren elämässä rippikoulu osuu kohtaan, jossa nuori etsii itseään ja pohtii elämän isoja kysymyksiä. Tätä samaa pohdintaa rippikoulu voi tarjota aikuisillekin, uskoo seurakuntapastori Iida Glumoff.

Jaana Hiltusesta tuli 40-vuotiaana leski ja yksinhuoltajaäiti, jolla oli hoidettavanaan satojen tuhansien eurojen velat. "Seurakunnasta sain hyviä neuvoja taloudelliseen tilanteeseeni. Oli todella helpottava tunne huomata, että kaikkea ei tarvitse itse jaksaa ja osata itse", Jaana sanoo.

Tyrnäväläisen Mirja Karhulan syksyyn on kuulunut muun muassa polttopuiden kärräämistä liiteriin, puolukanpoimintaa ja omenasavottaa.

Kaikki me kohtaamme elämässä kriisejä. Ihmiset ovatkin kiitollisia siitä, että tarjolla on matalan kynnyksen keskusteluapua, toteavat Outi Pietiläinen ja Maija Kylmäniemi Oulun kriisikeskuksesta.

Tuska muuttuu lopulta voimavaraksi eikä kenellekään anneta enempää vastoinkäymisiä kuin tämä jaksaa kantaa, ajattelee tyrnäväläinen runoilija Irma Kupiainen.

Kuka tahansa voi tallentaa elettyä elämää kirjoittamalla pieniä tarinoita. Helpoiten pääsee alkuun, kun valitsee arkisen mutta itselle merkityksellisen aiheen, kannustaa kirjailija Jenny Kangasvuo.

Kuoleman lähestyessä tärkeät asiat korostuvat ja vähemmän tärkeät haalistuvat. Haukiputaalaiselle Jouni Liedekselle sairastuminen on kirkastanut läheisten merkityksen. "Olen saanut elämältä ihania lapsia. Ja rakkautta."

Kuten mihin tahansa ahdistavaan tunteeseen, kuolemanpelkoonkin voi jumittua. Kuoleman ajatteleminen ei sinänsä ole huono asia, mutta jos pelko alkaa hallita elämää, on syytä hakea apua.