Kastellin kirkossa pohditaan, kuinka yhä useampi pysyisi mukana digitalisaatiossa

Huoli pärjäämisestä kasvaa -paneelissa keskustellaan siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa ihmisten arkeen ja millä keinoilla digiosattomuutta voidaan vähentää.

Keskusteluun osallistuvat Oulun Eläkkeensaajien Verkosta virtaa -toiminnan alueohjaaja Paula Hellén-Toivanen, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Johanna Karjula, Oulun seudun Muistiyhdistyksen digiohjaaja Juho Kinnunen, Oulun seurakuntien viestintäjohtaja Marsa Jurvakainen ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnan sairaanhoitaja-diakonissa Leena Vuolteenaho.

Yhä useampi julkinen palvelu sekä pankki- ja vakuutusasiointi on siirtynyt verkkoon. Samalla osa ihmisistä on jäänyt digitaalisten palvelujen ulkopuolelle. Heille arjen asioiden hoitaminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

– Ratkaisuksi on tarjottu digitukea, jota esimerkiksi seurakunnat ja järjestöt järjestävät. Se ei kuitenkaan yksin riitä, sillä digiosattomuus ei johdu pelkästään puutteellisista digitaidoista eikä koske vain ikäihmisiä. Siihen vaikuttavat myös taloudellinen tilanne sekä erilaiset sairaudet ja vammat, kertoo paneelia järjestävä diakoniatyöntekijä Paula Mikkonen.

Paneelin tavoitteena on tuoda erilaisia näkökulmia tilanteeseen sekä löytää yhdessä toimivia ratkaisuja. Tilaisuus on avoin kaikille ja suunnattu erityisesti ikäihmisille ja heidän läheisilleen sekä päättäjille.

Tilaisuuden juontaa vanhustyön diakoni Satu Virrankari. Tilaisuudessa on maksuton kahvitarjoilu.

Paneelin aihepiiriin liittyen Oulun seurakuntien vanhustyön yhdyshenkilöt kirjoittivat Rauhan Tervehdyksen mielipidepalstalle oheisen kirjoituksen. Teksti julkaistiin numerossa 14/2026.

Painettu Rauhan Tervehdys jakaa tietoa ja luo osallisuutta

Kiitos lukijapalautteen lähettäjälle vetoomuksesta painetun Rauhan Tervehdyksen puolesta (RT 11/2026)! Työmme puolesta diakoniatyöntekijöinä ja pappeina allekirjoitamme esiin nostamasi näkökohdat täysin, ja haluamme myös osaltamme puolustaa painettua lehteä.

Rauhan Tervehdys on tavoittava, tunnettu ja luettu seurakuntalehti, joka on täynnä laadukasta toimituksellista sisältöä. Samalla se on seurakunnille ensiarvoisen tärkeä viestinnän ja tiedottamisen väline.

Painetusta lehdestä on äärimmäisen kätevää tarkistaa mitä, missä ja milloin tapahtuu. Aina kun järjestämme toimintaa, tapahtumia, leirejä tai retkiä, hyvin suuri osa kävijöistä kertoo löytäneensä paikalle Rauhan Tervehdyksen ilmoituksen kautta.

On todella käyttäjäystävällistä, että esimerkiksi kaikki saman seurakunnan menot löytyvät koottuna yhdeltä sivulta, ilman että lukijan tarvitsee ensin tietää, mitä tapahtumaa on hakemassa tai minä päivänä tapahtuma on.

On todella käyttäjäystävällistä, että esimerkiksi kaikki saman seurakunnan menot löytyvät koottuna yhdeltä sivulta.

Lehteä selatessa löytää usein myös sellaista toimintaa ja tapahtumia, joista ei ollut ennen kuullutkaan, ja joita ei siis olisi tiennyt esimerkiksi seurakuntien verkkosivuilta hakea.

Painettu lehti on etenkin ikäihmisille ensisijainen kanava pysyä kärryillä seurakunnan toiminnasta. Jo nyt seurakunnissa on huomattu, että lehden harventunut ilmestyminen näkyy vähentyneinä kävijämäärinä eri tapahtumissa.

Seurakuntalehti vahvistaa osallisuutta monin tavoin. Lehti ei ainoastaan anna tietoa tilaisuuksista ja tapahtumista vaan myös jakaa muiden seurakuntalaisten ja lähimmäisten tarinoita ja kokemuksia niillekin, jotka eivät välttämättä pääse osallistumaan tapahtumiin kodin ulkopuolella. Ikäihmisten tarve saada painettu lehti kotiin kytkeytyy vahvasti tiedon saantiin, osallisuuteen ja arjen turvallisuuteen.

Painetun lehden julkaiseminen onkin myös yhdenvertaisuuskysymys.

Painetun lehden julkaiseminen onkin myös yhdenvertaisuuskysymys. Kaikki eivät syystä tai toisesta käytä älylaitteita, eikä sähköisen näköislehden käyttöliittymä sovi kaikille. Tämä ei koske vain ikäihmisiä, kuten joskus tunnutaan ajattelevan, vaan kaikkiin ikä- ja väestöryhmiin kuuluvia.

Teoilla ja valinnoilla voidaan lähettää voimakkaita sanattomia viestejä. Jos lehti on tarjolla vain sähköisenä, voi helposti vetää johtopäätöksen, että paperilehden suosijoita ei kaivata lukijoiksi. Tämä ei varmasti ole se viesti, jonka Rauhan Tervehdys – tai kirkko – haluaa lähettää?

Painettu Rauhan Tervehdys palvelee sekä lukijoita että seurakuntia korvaamattomalla tavalla. Toivomme, että tämä arvo myös nähdään, ja että siitä ymmärretään pitää kiinni.

Oulun seurakuntien vanhustyön yhdyshenkilöiden puolesta

Paula Mikkonen
diakoniatyöntekijä,
Tuiran seurakunta

Leena Vuolteenaho
diakoniatyöntekijä,
Oulun tuomiokirkkoseurakunta, Diakoniasta hyvinvointia ikäihmisille -hanke