Kirkko haluaa neuvotella valtion kanssa lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen vakauttamisesta
Valtion kirkolle antamia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkko tuottaa palvelut kaikille Suomessa, myös kirkkoon kuulumattomille. Koska rahoitusta on leikattu, seurakunnat ovat joutuneet käyttämään omia varojaan tehtävien hoitamiseen.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto ja kirkko jatkavat neuvotteluja, joiden tavoitteena on pysyvä ja oikeudenmukainen rahoitusratkaisu kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen vakauttamiseksi.
Neuvottelut tulee käydä valtion rahoitusta koskevan lain pohjalta ja ratkaisun tulee turvata se, että evankelis-luterilainen kirkko ja sen seurakunnat voivat myös tulevaisuudessa huolehtia niille säädetyistä yhteiskunnallisista tehtävistä yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kaikissa olosuhteissa.
Valtion kirkolle antamia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkko tuottaa palvelut kaikille Suomessa, myös kirkkoon kuulumattomille. Siksi näiden tehtävien kokonaiskulut tulee kattaa valtion rahoituksella ja palveluista perittävillä maksuilla.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunta muistutti asiasta antamassaan mietinnössä, että kirkollisverotulo ja valtion rahoitus ovat oikeudelliselta perusteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan eri asioita. Kirkollisverolla rahoitetaan kirkon ja seurakuntien varsinaisia tehtäviä, kun taas valtion rahoitus on tarkoitettu valtion osoittamien, koko yhteiskuntaa palvelevien lakisääteisten tehtävien kustannuksiin. Kirkollisverotulojen kehityksellä ei siten voida perustella valtion rahoituksen vähentämistä.
Rahoitusvajetta ei kirkolliskokouksen mielestä tule ratkaista muuttamalla palvelujen yhdenvertaisuutta koskevia lähtökohtia tai siirtämällä kustannuksia omaisille, vaan huolehtimalla, että valtion rahoitusvastuu toteutuu asianmukaisesti.
Kirkolliskokouksen kirjeessä valtioneuvostolle todetaan, että kirkolliskokous tunnistaa julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvät vaikeat ratkaisut.
”Julkisen talouden sopeuttaminen ei kuitenkaan voi merkitä sitä, että valtion lailla kirkolle antamien tehtävien kustannukset siirretään kirkon jäsenille tai palveluja käyttäville ihmisille. Tehtävien lakisääteisyys, koko väestöä palveleva luonne sekä perusoikeuksiin ja yhteiskunnan varautumiseen liittyvät näkökohdat edellyttävät, että valtio kantaa niistä asianmukaisen rahoitusvastuun.”
Kirkolliskokous jätti aloitteen kirkkoherranvaalin ensisijaisen vaalitavan muuttamisesta raukeamaan
Kirkolliskokous jätti äänestyksen jälkeen aloitteen kirkkoherranvaalin ensisijaisen vaalitavan muuttamisesta raukeamaan äänin 60–40. Yksi edustaja äänesti tyhjää. Keskustelussa käytettiin yli 25 puheenvuoroa.
Edustaja-aloitteessa esitettiin kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muuttamista siten, että kirkkoherran välillinen ja välitön vaalitapa olisivat sääntelyssä keskenään tasavertaisessa asemassa eikä kumpaakaan asetettaisi ensisijaiseksi vaalitavaksi. Nyt välitön vaali mainitaan ensisijaisena vaalitapana.
Kuusi hallintovaliokunnan jäsentä oli jättänyt eriävän mielipiteen siitä, tulisiko välitön vaali säilyttää ensisijaisena vaalitapana. Eriävän mielipiteen mukaan nykyinen tilanne ei ole tasavertainen välittömän ja välillisen vaalitavan kesken, sillä jos seurakunta esittää välitöntä vaalitapaa, sen ei tarvitse perustella asiaa mutta jos seurakunta esittää tuomiokapitulille välillistä vaalitapaa, pyyntö on perusteltava.
Kirkolliskokous pyysi piispainkokousta yhdessä Kirkkohallituksen kanssa päivittämään kirkkoherran vaalitapaa koskevaa hallintomenettelyohjeistuksen.
Kirkolliskokous valitsi Kirkon eläkerahaston hallituksen
Kirkolliskokous valitsi Kirkon eläkerahastolle hallituksen osana eläkerahaston hallinnon uudistusta.
Hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valitut ovat:
Jäsen: Hanna Hiidenpalo, Kirkon eläkerahaston johtokunnan puheenjohtaja
Varajäsen: Mats Nyman, toimitusjohtaja, Eläkesäätiöyhdistys – ESY ry
Jäsen: Paula Aaltonen, toiminnanjohtaja, Kirkon alat ry
Varajäsen: Jari Bauer, controller, Kirkon alat ry
Jäsen: Keijo Karhumaa, lakiasiainjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Varajäsen: Jonna Voima, puheenjohtaja, Ammattiliitto Jyty ry
Jäsen: Miika Sahamies, toiminnanjohtaja, AKI-liitot ry
Varajäsen: Arja Lusa, toiminnanjohtaja, Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry
Jäsen: Juha Silander, hallintojohtaja, Helsingin seurakuntayhtymä
Varajäsen: Timo Laakso, kauppatieteiden maisteri, hallitusammattilainen, Raisio
Jäsen: Ari Huotari, sijoitusjohtaja (eläkkeellä), Keva
Varajäsen: Maaria Kettunen, sijoitusjohtaja, Keva
Jäsen: Michaela Motzkin-Niemi, sijoituspäällikkö, Kansaneläkelaitos
Varajäsen: Ulla Westermarck, neuvottelupäällikkö, Kirkkohallitus
Jäsen: Katriina Hyvönen, toimitusjohtaja, Telian Eläkesäätiö
Varajäsen: Risto Hämäläinen, yhtymän johtaja, Espoon seurakuntayhtymä
Jäsen: Johanna Heikurainen, johtaja, Eläkevakuutusyhtiö Veritas
Varajäsen: Laura Wickström, sijoitusjohtaja, Eläkevakuutusyhtiö Veritas
Kirkon eläkerahaston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Hanna Hiidenpalo. Kirkolliskokous päätti myös jäsenten palkkioista.
Hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2027 tai, jos eläkerahastolain muutoksen voimaantulo on tätä myöhemmin, tästä myöhemmästä eläkerahastolain voimaantuloajakohdasta. Toimikausi päättyy, kun kirkolliskokous on kevätistuntokaudella 2028 valinnut uuden hallituksen.
Palautteen keräämistä seurakunnissa edistetään
Kirkolliskokous ei velvoita Kirkkohallitusta uusien palautteenkeruujärjestelmien kehittämiseen. Sen sijaan Kirkkohallitusta kehotetaan kokoamaan jo olemassa olevia erilaisia hyviä käytänteitä ja työkaluja, joita seurakunnat voivat käyttää palautteen keräämiseen.
Kirkkohallitukselle esitettiin myös, että se kehittäessään omaa työtään ja laatiessaan strategiaansa ottaa huomioon seurakuntien tarpeen kerätä palautetta.
Kirkolliskokous esitti tuomiokapituleille, että ne kannustavat seurakuntia pohtimaan, miten palautteen kerääminen tukisi seurakuntien työn kehittämistä ja johtamista. Seurakuntia rohkaistiin myös kiinnittämään huomiota vuoropuheluun seurakuntalaisten kanssa.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.