Kynttilät valaisevat pyhäinpäivää

Pyhäinpäivää vietetään tänä vuonna lauantaina 31. lokakuuta.

Seurakunnissa on tuolloin tarjolla runsaasti erilaisia tapahtumia sekä jumalanpalveluksia, joissa muistellaan edesmenneitä läheisiä.

Kirkoissa luetaan vuoden sisällä kuolleiden seurakuntalaisten nimet, ja messuissa muistetaan vainajia myös kynttilöin.

Osa seurakunnista tarjoaa myös pyhäinpäivän kynttiläpalvelua, jos kynttilän vieminen haudalle tai tapahtumiin osallistuminen ei ole mahdollista.

Tällöin seurakunta vie maksua vastaan kynttilän toivotulle haudalle. Palvelusta perittävä maksu suunnataan lähetystyöhön.

Valo antaa voimaa ja rohkeutta

Pyhäinpäivä kuuluu suurimpien juhlapyhien joukkoon Suomessa.

Se on myös kirkollisesti tärkeä päivä, ja neljänneksi suosituin kirkkovuoden pyhistä.

Vainajien muistamisen lisäksi pyhäinpäivä muistuttaa toivosta kohdata heidät uudelleen.

Kynttilän sytyttäminen pimeyttä vasten luo toivoa. Se osoittaa konkreettisesti, että valo on vahvempi kuin pimeys. Valo antaa voimaa ja rohkeutta kaikille, jotka surevat ja kaipaavat.

Perinne hautausmaalle menosta ja kynttilöiden sytyttämisestä haudoille alkoi toisen maailmansodan aikaan.

Ensimmäiset tiedot nykypäiväiseen pyhäinpäivään viittaavasta päivästä ovat 300-luvulta, jolloin alettiin viettämään yhteistä muistopäivää kuolleiden kristittyjen muistoksi.

Alun perin pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta kristillisestä päivästä: kaikkien pyhien päivästä (Festum omnium sanctoru) sekä kaikkien uskovien päivästä (Commemoratio omnium fidelium defunctorum).

Suomeen pyhäinpäivästä tuli vainajien muistolle omistettu päivä vasta 1800-luvulla. Perinne hautausmaalle menosta ja kynttilöiden sytyttämisestä haudoille alkoi toisen maailmansodan aikaan.

Tiedot pyhäinpäivän tapahtumista löytyvät seurakunnittain täältä.