Lisää matalan kynnyksen toimintaa, kannustettiin Oulunsalon seurakuntaa

Oulunsalon kirkon urut täräyttävät ilmoille ensimmäiset sävelet ja kirkkoväki nousee seisomaan messun toteuttajien astellessa ristisaatossa alttarille.

Käännyttyään kirkkoväkeen päin piispa Jukka Keskitalo kertoo lyhyesti kyseisen sunnuntain aiheesta. Hän kertoo kuulijoille myös lähes vuoden kestävästä piispantarkastuksen prosessista, jonka aikana syvennytään seurakunnan hallintoon, talouteen ja toimintaan.

– Eräs teologi on todennut, että kirkko on kuolemista varten, mutta haluaisin laajentaa tuota käsitystä ja todeta, että kyllä kirkko on olemassa myös syntymistä ja elämistä varten.
Oulunsalossa ollaan piispan mukaan vahvasti elämän puolella, mistä todistaa sekin, että messun aikana luetaan kahden kastetun nimet, mutta sytytetään muistokynttilä vain yhdelle vainajalle.

Useimmiten lukemat seurakunnissa ovat toisin päin ja kuolemia on enemmän kuin kasteita.

– Pienen lapsen ääntely messun aikana on parasta mitä voi kuulla, piispa toteaa naurahtaen, samalla kun kirkon perällä olevalta lasten leikkialueelta kuuluu monenlaista ääntä.

Oulunsalon kirkosta löytyy lasten oma leikkialue, jossa voi puuhailla jumalanpalveluksen ajan.

77 prosenttia on kirkon jäseniä

Varsinainen piispantarkastuksen raportti käydään läpi messun jälkeen. Sitä varten seurakuntamestarit kantavat eteen pöydät ja tuolit.

Niille istahtavat piispan lisäksi pöytäkirjaa pitävä notaari Frans Kinnunen, taloutta tarkastellut pappisasessori Mauno Soronen sekä seurakunnan hallintoa, tiloja ja arkistointia arvioinut lääninrovasti Teemu Isokääntä.

Notaari Frans Kinnunen, pappisasessori Mauno Soronen, piispa Jukka Keskitalo ja lääninrovasti Teemu Isokääntä kävivät läpi tarkastusraportin tuloksia.

Piispa Keskitalo lähtee liikkeelle tilastoista, jotka kertovat että Oulunsalon seurakunnassa on ollut vuoden lopussa 7611 jäsentä.

Se tarkoittaa, että 77 prosenttia oulunsalolaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Tämä on noin viisi prosenttia enemmän kuin hiippakunnassa keskimäärin.

Kirkkokahvit vaikka joka sunnuntaille

Hyvästä jäsenpidosta huolimatta piispan mukaan Oulunsalossakin on tärkeä pyrkiä tavoittamaan myös heitä, jotka eivät käy edes joulukirkossa, mutta suhtautuvat kirkkoon myönteisesti.

Jumalanpalvelus ei ole papin ja kanttorin show.

– Tämä edellyttää aktiivista matalan kynnyksen kutsuvaa toimintaa. Osallisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Jumalanpalvelus ei ole papin ja kanttorin show.

Käytännöllisenä vinkkinä piispa kannustaa tarjoamaan kirkkokahvit vaikka joka sunnuntai, sillä niistä syntyy ”hyvää pöhinää”.

Yhteisessä esirukouksessa lukijoina oli seurakunnan isonen, luottamushenkilö ja työntekijä.

Lapsiperheiden arkeen annetaan apua

Piispa toteaa erityisesti vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen olevan vahva toimija alueella. Kirkonkylän ja Salonpään rauhanyhdistyksiin kuuluu satoja seurakunnan jäseniä.

– Oulunsalon seurakunta on väestörakenteeltaan nuori, vaikka täälläkin syntyvyys on laskusuunnassa.

Oulunsalon seurakunta on väestörakenteeltaan nuori, vaikka täälläkin syntyvyys on laskusuunnassa.

Seurakunnan varhaiskasvatus ja sen kehittäminen diakoniseen suuntaan sai kiitosta.

Esimerkkinä tästä piispa nosti esiin Pikkuhelppi-toiminnan, jossa seurakunnan työntekijä vierailee kutsuttuna perheessä auttamassa lastenhoidossa.

Oulunsalossa ei ole niin paljon sosiaalisia ongelmia kuin kaupunkimaisemmissa seurakunnissa. Siksikin lapsiperheiden kuormittuvuus on asia, jossa seurakunta voi olla tukemassa.

Henkilöstöresurssi vahvin Oulun seurakunnista

Seurakunnan talous on vakaa ja henkilöstöresurssit riittävät. Jäsemäärään suhteutettuna henkilöstöresurssi on Oulun seurakunnista vahvin.

– Kiinteistöt ovat kunnossa ja kauan toivotun uuden seurakuntasalin, Valon salin, sainkin vasta siunata käyttöön, piispa jatkaa.

Oulunsalossa painotetaan perusseurakuntatyön hoitamista laadukkaasti.

Työntekijät toimivat yhdessä yli työalarajojen, mistä esimerkkinä joulupolun ja Entisajan joulumarkkinoiden järjestelyt.

Messun päätteeksi palkittiin seurakunnan vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kultaisen ansiomerkin sai Rauno Hekkala (kolmas oikealta) 30 vuoden toiminnasta. Hopeisen ansiomerkin 20 vuodesta kävivät pokkaamassa Antti Korkiakoski, Ulla Mäkinen, Petri Satomaa, Anna-Kaisa Pitkänen, Inkeri Santaniemi ja Sanna Karppinen. Hopeisen ansiomerkin saivat myös Hannele Heinonen ja Sanna Korhonen, jotka eivät päässeet paikalle. OIkealla piispa Jukka Keskitalo.

Luottamushenkilöt mukana toiminnassa

Vapaaehtoisten laaja osallistuminen seurakunnan toimintaan saa kiitosta piispalta.

Tapahtumissa auttavien vapaaehtoisten lisäksi Oulunsalosta löytyy runsaasti nuoria kerho-ohjaajia ja isoskoulutuksessa on mukana nuoria jopa 160.

– Luottamushenkilötkään eivät ole tulleet vain päättämään, vaan kantavat vastuuta myös toiminnasta.

Luottamushenkilötkään eivät ole tulleet vain päättämään, vaan kantavat vastuuta myös toiminnasta.

Tarkastusraportissa kiinnitetään huomiota tiedon kulkuun. Yhtymärakenteessa on tärkeää, että tieto kulkee seurakuntaneuvoston ja seurakuntayhtymän yhteisten toimielinten välillä.

– On tärkeää, että yhtymätasolla kuullaan ja paneudutaan seurakuntaneuvostojen aloitteisiin ja ehdotuksiin.

Messun jälkeen kahviteltiin uudessa Valon salissa.