Keminmaan paanukirkossa tuoksuu terva

Paavo Väyrynen sai ajatuksen kirkon rakentamisesta perehdyttyään Keminmaan aiempien kirkkojen historiaan.

Kuusitoista vuotta sitten yksi suomalaisille politiikasta tutun Paavo Väyrysen unelmista toteutui.

Silloinen Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi vihki käyttöön paanukirkon, jonka rakentaminen oli Väyrysen idea.

Paanukirkko kuuluu Väyrysen omistaman Pohjanranta Oy:n kiinteistöihin.

Pohjanrannan juhlahuoneistossa oli aiemmin järjestetty hääjuhlia, mutta useimmat hääparit halusivat kuitenkin vihkimisen kirkossa.

– Saimme omistukseemme Niemen tilan vanhan päärakennuksen vuonna 1998. Tilan historiasta on tietoja 1500-luvulta eli ajalta, jolloin Pyhän Mikaelin kivikirkko rakennettiin Keminmaalle, Väyrynen muistelee.

– Tästä sitten syntyi ajatus, että rakentaisimme vanhimman Keminmaan kirkon kaltaisen rakennuksen, jossa voitaisiin tarvittaessa järjestää vihkimisiä.

Kirkko, joka ei ole virallinen kirkko

Vaikka Paanukirkko on piispan käyttöön vihkimä, se ei ole kuitenkaan virallinen kirkko, vaan ohjelmapalvelurakennus.

Sen tiloissa järjestetään konsertteja, häitä ja kastetilaisuuksia.

Pohjanranta Oy:n kylpylähotellin johtaja Saana Hartikainen kertoo kirkon sisäkaton nousevan kuuteen metriin.

Sisälle mahtuu hyvin jopa 80 henkilöä.

– Kirkko on verhottu tervapaanuilla. Sen tunnusmerkki tervan tuoksu houkuttelee matkailijoita pysähtymään kirkossa. Erityisesti talviaikaan se saa ihmisiä kirkkoon.

– Paanukirkko on ehdoton nähtävyys matkailijoille. Kaikki hotellissa majoittuvat käyvät tutustumassa siihen. Myös paikalliset piipahtavat aika ajoin kirkossa, Hartikainen toteaa.

Paanukirkko on suosittu vierailukohde. Alttaritaulu on Juhani Palmun maalaama Mooses ja kymmenen käskyä.

Kirkossa on esillä muitakin Palmun teoksia sekä näyttely, jossa esitellään Keminmaan nykyiset ja aikaisemmat kirkot.

– Ennen Palmun töiden näyttelyä esittelimme Pohjanrannan päärakennusen suunnitelleen Onni Ermalan ja hänen sukulaistensa teoksia. Pyrimme siihen, että meillä olisi jatkuvasti esillä korkeatasoista taidetta, Väyrynen kertoo.

Turisteja riittää ympäri vuoden

Kesä on Pohjanrannassa sesonkiaikaa. Tulevana kesänä paanukirkossa järjestetään konsertteja ja parit häät.

Saana Hartikaisen mukaan kävijöitä on ollut vauvasta vaariin. Kirkko on auki ympäri vuoden hotellin vastaanoton aukioloaikojen mukaisesti ja sinne on vapaa pääsy.

Yksityistilaisuuksiin asiakkaat saavat koristella kirkon haluamallaan tavalla.

Hartikainen piipahtaa itsekin usein työpäivän aikana kirkossa.

Hän on ollut paanukirkossa veljensä sekä ystävänsä vihkitilaisuuksissa.

– Yksityistilaisuuksiin asiakkaat saavat koristella kirkon haluamallaan tavalla, Hartikainen vinkkaa.

Kirkon pienuus viehättää pappeja

Keminmaan seurakunnan kappalainen Minna Niiranen on ollut paanukirkossa toimittamassa vihkimisiä ja kastejuhlia.

Niirasesta on liikuttavaa seurata esimerkiksi kastejuhlissa sitä, kuinka ihmiset muistelevat oman sukunsa historiaa.

Paanukirkko luo lämpimän tunnelman tällaiselle tärkeälle juhlalle.

– Olen käynyt paanukirkossa myös konserteissa vapaa-ajalla, Niiranen sanoo.

Myös seurakuntapastori Miia Härköselle paanukirkko on tuttu paikka.

Keminmaan seurakunnan kappalainen Minna Niiranen ja seurakuntapastori Miia Härkönen kehuvat paanukirkon lämmintä ja kodikasta tunnelmaa.

– Toimituksia en ole vielä nelivuotisen työjaksoni aikana päässyt paanukirkolla tekemään, mutta syksyllä on tulossa ensimmäinen vihkimistilaisuus.

Härkösen mielestä paanukirkossa on oman fiiliksensä juuri kirkon pienuuden vuoksi.

Pastorit ovat ilahtuneita siitä, että ihmiset pysähtyvät lomamatkoillaan kirkoissa.

– Ihmiset haluavat tulla toivoon ja valoon, ja näitä asioita kirkko tarjoaa, he toteavat.

Yhteistyötä seurakunnan kanssa voisi lisätä

Keminmaan seurakunta järjestää paanukirkolla syyskuussa pyhiinvaellustapahtuman.

– Päivä alkaa aamurukouksella. Sen jälkeen osallistujat lähtevät jalan rantaa pitkin kohti vanhaa kirkkoa eli Pyhän Mikaelin kirkkoa, jossa on rukous ja mahdollisuus hiljentymiselle. Päivä päättyy yhteiseen ruokailuun, Härkönen kertoo.

Pyhiinvaellus tarjoaa rauhoittumista, hiljentymistä ja yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuden kokea historian huminaa. Osallistujat pääsevät myös kokemaan erilaisen tapahtuman.

Muita seurakunnan järjestämiä tapahtumia ei ole tällä hetkellä tiedossa, mutta Härkösen mielestä yhteistyötä voisi kehittää myös tähän suuntaan, koska mahdollisuuksia on.