Piispa Salomäki: Kirkon ykseyden vahvistamiseen tarvitaan tahtoa yhteyteen
Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki nosti piispainkokouksen avauspuheessaan esiin kirkon ykseyden ja tahdon etsiä tietä kohti keskinäistä yhteyttä. Salomäki piti tärkeänä keskustelua siitä, minkä verran ristiriitoja voidaan hyväksyä ilman sakramenttien yhteyden katkeamista. Syksyn ensimmäinen piispainkokous pidetään 1.-2. syyskuuta Vaasassa.
Piispa Matti Salomäki piti puheen piispainkokouksen aluksi Vaasassa. Hän tarkasteli puheessaan Lapuan hiippakunnan historiaa sekä kirkon ykseyden vaalimista tämän päivän tilanteessa.
Salomäen mukaan piispojen tehtävänä on vaalia kirkon ykseyttä ja kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa. Hän kertoi todenneensa surullisena, miten jo vuosikymmenten ajan kirkon jäsenet eivät ole aina mahtuneet samaan ehtoollispöytään eivätkä kaikki papit yhdessä alttarille. Viime aikoina tilanne näyttää jännittyneen entisestään.
Salomäki totesi, että tehtäväänsä hoitaessaan piispat eivät voi pitää Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa vain ulkoisena organisaationa, jonka sisällä eri ryhmien kesken ei välttämättä tarvita sakramenttien yhteyttä. Jos piispat tyytyisivät tällaiseen tilanteeseen, he jättäisivät tehtävänsä hoitamatta. ”Silloin voi sanoa, ettei meillä ole tahtoa. Silloin olemme luovuttaneet”, Salomäki jatkoi.
Salomäki piti tärkeänä keskustelua siitä, minkä verran ristiriitoja voidaan hyväksyä ilman sakramenttien yhteyden katkeamista. Hän kertoi ajattelevansa, että nykyisten erimielisyyksien ei tarvitsisi rikkoa sakramenttien yhteyttä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Hän totesi uskovansa, että tahtoa yhteyteen on kirkossa edelleen.
Salomäki viittasi myös Jeesuksen rukoukseen opetuslasten ykseyden puolesta ja apostoli Paavalin kuvaukseen seurakunnasta Kristuksen ruumiina. Puheensa lopussa hän totesi, että seurakuntaruumis on moninainen, mutta sitä yhdistää yksi pää, Kristus, ja yksi ravinto, leipä ja viini, Kristuksen ruumis ja veri.
Lapuan hiippakunta täyttää 70 vuotta vuonna 2026. Hiippakunta perustettiin 1. heinäkuuta 1956, ja sen ensimmäiseksi piispaksi tuli Eero Lehtinen, joka Salomäen mukaan lähti määrätietoisesti rakentamaan yhteyttä hiippakunnan eri alueiden, herätysliikkeiden ja yhteiskunnallisten ryhmien kesken.
MIKÄ ON PIISPAINKOKOUS?
Piispainkokouksen jäseninä ovat kirkkomme kymmenen piispaa. Piispainkokous käsittelee kirkon uskoa, julistusta ja työtä sekä hiippakuntien hallintoon ja hoitoon kuuluvia asioita. Lisäksi piispainkokous käsittelee ekumeniaan ja lähetykseen liittyviä asioita.
Piispainkokous kokoontuu nykyisin kuusi kertaa vuodessa, ja sen puheenjohtaja on arkkipiispa. Hän voi kutsua kokouksen koolle milloin tahansa.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.