Kahvikamari tarjoaa leppoisia hetkiä vaalalaisille

Pöydän ympärillä käy jo mukava puheensorina.

Ensimmäiset ovat ehättäneet hakemaan kahvikupillisen. Sen seuraksi tämänkertaiset kokkivuorolaiset ovat leipaisseet omenapiirakkaa. Tarjolla on myös voileipiä.

Diakoniatyöntekijä Marianne Kurtti kaataa kahvit.

Etualalla Raija Karjalainen, Maarit Malm ja Hilkka Turpeinen. Taaemmassa pöydässä Helena Haataja, Soili Rautiainen, Hilkka Multasuo ja Tuulikki Huusko.

Vapaaehtoiset maksut tarjoilusta ohjataan kirkon Yhteisvastuukeräykselle.

– Kuinkahan monen kymmenen vuoden perua tämä Kahvikamari onkaan, kyselee Helena Haataja.

Hän muistelee, että alun perin kokoonnuttiin kanttorin entisessä asunnossa ja sen jälkeen seurakuntasalissa ennen kuin siirryttiin tähän seurakunnan uusimpaan kokoontumistilaan Satamaan.

Keskustelu saa rönsyillä vapaasti. Välillä lauletaan, virsiä tai muita lauluja.

Hilkka Multasuo, Taru Rautiainen, Tuulikki Huusko ja Soili Rautiainen.

Soili Rautiainen ja Marja-Liisa Karppinen.

– Juttuseura ja tuttujen tapaaminen ovat ne syyt, joiden vuoksi tänne tulen, kertoo vuoden päivät Vaalassa asunut Tuulikki Huusko.

Tuttavia saadakseen on vaan lähdettävä liikenteeseen, Huusko sanoo. Vaalassa on hänen mielestään ollut helppo tutustua ihmisiin.

– Olen aika puhelias. Ja vähän sellainen, että tungen itteni joka paikkaan, Huusko nauraa. Uudelle paikkakunnalle asetumista helpotti myös Valassa jo valmiiksi asunut ystävä.

Seurakunnan suuntaan Huuskolla ei ole erityisempiä toiveita.

– Asun osan aikaa Kajaanissa. Minulle riittävät seurakunnan tarjonnasta tämä Kahvikerho ja jumalanpalvelukset, muutoin minulla on tarpeeksi tekemistä.

– Asun esikoisen perheen kanssa samassa talossa. Kun lapsenlapsenlapset tulevat koulusta, laitan heille toisinaan ruokaa tai pidän muuten seuraa. Tykkään kävellä luonnossa, ompelen ja neulon.

Kutomisharrastuksen Huusko on joutunut jättämään vähemmälle viime vuosina.

– Ongelma ei ole niinkään siinä, minne kangaspuut mahtuisivat vaan siinä, että kangaspuilla valmistettuja käsitöitä ei saa enää menemään minnekään – kaikilla on jo riittämiin mattoja ja liinoja.

Toisinaan Huusko kaipaa toistakin pitkäaikaista harrastustaan:

– Olen ikäni laulanut kirkkokuorossa, mutta ikää on jo yli 80 vuotta. Ei ääni enää kulje entiseen malliin tämän ikäisellä.

Diakoniatyöntekijä Marianne Kurtti (toinen vasemmalta) ja aluekappalainen Soile Koistinen (kolmas vasemmalta) istahtivat juttusille Hilkka Turpeisen (vasemmalla), Raija Karjalaisen (toinen oikealta) ja Maarit Malmin kanssa.

Kahvin ja omenapiirakan äärellä juttelevat myös Hilkka Turpeinen ja Maarit Malm.

– Ollaan lapsuudessa asuttu toistemme naapureissa. Ei me vuosikymmeniin edes nähty, mutta nyt ollaan taas naapureita.

Malm kertoo olevansa paluumuuttaja.

Mökkeilyä Vaalassa on takana jo parikymmentä vuotta, mutta nyt Vaalassa on taas pysyväkin osoite.

– Alettiin miettiä, että voisihan täällä viihtyä talvetkin.

• Kahvikamari kokoontuu Satamassa (Vaalantie18) keskiviikkoisin kello 12–13.30. Vapaaehtoinen kahden euron kahvimaksu kerätään Yhteisvastuukeräykselle.