Vaalitilaisuudet kiinnostivat, vaikka ehdokkaasta olisi jo alustava ajatus

Vaala liittyi vuoden 2025 alussa osaksi Muhoksen seurakuntaa. Laajentuneessa seurakunnassa on näissä seurakuntavaaleissa neljä ehdokaslistaa, joista yhdellä pelkästään vaalalaisia ehdokkaita.

Vaalitilaisuudessa Vaalan kirkossa oli paikalla oli kahdeksan ehdokasta, kuulijoita parisenkymmentä. Tilaisuutta pystyi seuraamaan myös suorana lähetyksenä Vaalan seurakunnan YouTube-kanavalta.

– Tulin katselemaan ja kuulostelemaan, löytyisikö sopiva ehdokas, kertoo Veneheitossa asuva Antti Välinen. Vaaleista hän on kuullut tutuilta ja lukenut netistä.

Väliselle ratkaisevaa äänestyspäätöksen teossa ei ole ehdokkaan sukupuoli tai ikä. Hän tunnustaa, että vaalalaisuus painaa vaakakupissa aika paljon.

– Tunnen suurimman osan paikallisista ehdokkaista, hän tuumaa.

Vaalalaisuus on tärkeää myös Juha Keräselle. Se korostuu, kun ollaan osa isoa seurakuntaa. Hänellä oli jo ennen vaalipaneelia ajatus, ketä aikoo äänestää.

– Näkemys vain vahvistui, oli niin hyvä kommentti tältä ehdokkaalta paneelissa.

Keränen toivoo, että ihmiset  käyttäisivät äänioikeuttaan mahdollisimman laajasti, ja muita vaaleja matalampi äänestysprosentti saataisiin nousuun.

Seija Tolosella ei ollut liiemmin ennakko-odotuksia Tyrnävän seurakunnan vaalipaneelia kohtaan.

– Olen löytänyt jo oman paikkani seurakunnasta eikä siihen vaikuta se, keitä toimii päättäjinä, vapaaehtoistyötä erityisesti käsitöiden parissa tekevä Tolonen lausahtaa.

– Tällä en tarkoita, etten arvostaisi ehdokkaiksi ryhtyviä. Annan arvon kaikille heille riippumatta esimerkiksi heidän herätysliiketaustoistaan.

Tolonen kertoo äänestävänsä kaikissa vaaleissa, koska tiedostaa, ettei naisten äänioikeus ole ollut itsestäänselvyys Suomessakaan.

– Sinänsä päättäjän sukupuolella ei ole minulle väliä miettiessäni, kenelle annan ääneni.

Tolosen toi vaalitilaisuuteen halu kuulla ehdokkaiden ajatuksia. Hänen mukaansa Tyrnävän taannoisten kirkkoherranvaalien ennakkopaneeli osoitti, että seurakuntalaisten mahdollisuus tutustua ehdokkaisiin avoimessa keskustelutilaisuudessa on tärkeää.

Sari Kauppi oli tyytyväinen, että niin moni päättäjäksi pyrkivä korosti diakoniatyön tärkeyttä.

Sinikka Pasasen mieleen jäi kommentti seurakunnasta paikkana, jossa kenenkään ei tarvitsisi pitää rooleja yllä.

– Oli kiva kuulla, että ehdokkaat totesivat työntekijöiden olevan seiniä tärkeämpiä. Jos seurakunta joutuu säästökuurille, näitäkin valintoja voi joutua tekemään, naiset juttelivat tilaisuuden lopuksi.

– Ehdokkaiden mukaan yhteistyöhön on seurakunnassa pystytty, vaikka päätöksentekijöiden taustat ovat erilaiset. Mutta varmaan yhteistyötä pystytään vielä lisäämään, Pasanen pohtii.

– Ehdolla olevista sai informaatiota, mutta vielä tarvitaan lisää tietoa ennen vaalipäivää. Oli ilo huomata, että ehdokkaiden joukossa oli myös nuoria ihmisiä, Kauppi sanoo.

Nimityskiista saattaa nostaa äänestysaktiivisuutta

Limingassa ei järjestetty perinteistä vaalipaneelia, vaan ehdokkaisiin pystyi tutustumaan seurakunnan omassa kokoontumistilassa Avarassa sekä Limingan torilla.

Kaisu Inkala poikkesi Avaraan jututtamaan tiettyä ehdokasta.

– Hän on tuttu jo entuudestaan. Ajattelin, että häntä voisin äänestää.

Inkalalle äänestäminen on itsestäänselvyys.

– Kaikkia tuttujakin olen kannustanut käyttämään äänioikeuttaan. Ja mitä ihmisten kanssa olen jutellut niin kuulostaa siltä, että näissä vaaleissa ollaan lähdössä joukolla äänestämään. Kiista kappalaisen nimittämisestä voi nyt nostaa äänestysaktiivisuutta, Inkala ennakoi.

Raija Seppänen kokee seurakunnan tarjoaman toiminnan itselleen tärkeäksi, siksi hän haluaa myös äänestää.

– Pitää vaikuttaa silloin kun on mahdollisuus eikä jatista jälkikäteen.

Seppäselle esimerkiksi ehdokkaan ikä ei ole oleellinen valintakriteeri.

– Kunhan on selkeäsanainen, ihmisystävällinen ja ottaa asioista selvää. On minulla mielessä jo ainakin yksi tällainen ehdokas.

– Ja siitä en tykkää, että politiikkaa tuodaan kirkon piiriin, Seppänen vielä lisää.