Joulun perinteet muuttuvat koko ajan, vaikkakin hitaasti

Joulu on yksi nuorimpia kristillisiä juhlia. Esimerkiksi pääsiäinen ja monet pyhimyksien muistopäivät olivat vakiinnuttaneet asemansa ennen joulua.

Kristillisen joulun tuloa on tutkijoiden mukaan vaikea ajoittaa, koska sen viettäminen on alkanut pikkuhiljaa kristinuskon levitessä.

Kristillisen joulunvieton uskotaan yleistyneen 1100-luvulta lähtien. Päivä on asettunut kalenterissa samalle paikalle, jossa on jo vanhastaan ollut juhla, talvipäivänseisaus.

Suomessa joulu syrjäytti vähitellen erityisesti kekrin vieton.

Suomessa joulu syrjäytti vähitellen erityisesti kekrin vieton. Tulevan vuoden sato-onnen turvaamiseen keskittyvää loppusyksyn kekrijuhlaa pidettiin pitkään joulua parempana juhlana.

Aatelisto vietti aikoinaan joulua hienona, riehakkaana juhlana tanssiaisineen. Talonpoikaistaloissa jouluaattoon liittyi olennaisesti hengellisyys, kuten jouluevankeliumin lukeminen.

Kun suomalaisten joulunviettotavat alkoivat yhtenäistyä, joulun juhlintaan vakiintuivat muun muassa joulukuusi, joulupukki, kinkun syönti ja jouluiset laulut.

Tapoja yhtenäistivät muun muassa kansakoulujen joulujuhlat.

Vaikka kotien jouluperinteissä on paljon samaa, jopa naapurustojen joulunviettotavat saattavat poiketa toisistaan.

Aatossa maineikkaita tv-ohjelmia

Monen suomalaisen jouluaatto käynnistyy television katselulla. Päivä alkaa Joulupukin Kuumalla linjalla, jota on näytetty Ylen kanavilla 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Muita klassikoita ovat esimerkiksi Lumiukko-animaatio, Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu -elokuva sekä Kauneimmat joululaulut -konsertti.

Tuttuihin jouluperinteisiin kuuluu myös kuunnella radiosta tai katsoa televisiosta joulurauhan julistus, joka on luettu Turussa 1300-luvulta saakka.

Monissa kodeissa ruokapöydässä on joulupuuro. Nykyisin se on riisipuuro, mutta puuroaineksina ovat olleet historian saatossa myös ohra, kaura ja ruis. Niitä käytettiin riisin ollessa hintavampi raaka-aine.

Joulu tulee laulujen mukana

Vanhimmat joululaulut ovat yhtä vanhoja kuin joulu itse. Näin on joku todennut joululaulujen historiasta.

Varsinainen joululauluperinne syntyi keskiajalla, jolloin jouluun liittyviä lauluja ryhdyttiin kirjoittamaan muistiin.

Tunnetuin jouluvirsi on uskonpuhdistaja Martti Lutherin 1500-luvulla kirjoittama Enkeli taivaan. Alkuperäisessä virressä on peräti 15 säkeistöä, ja se oli tarkoitettu lasten seimikuvaelmaksi, jollaisia siihen aikaan harrastettiin.

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan hieman yli 40 prosenttia suomalaisista lauloi joululauluja.

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan hieman yli 40 prosenttia suomalaisista lauloi joululauluja. Naiset ovat miehiä innokkaampia joululaulujen harrastajia.

Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat nousseet supersuosituiksi tapahtumiksi. Peräti joka kolmas suomalainen käy niissä.

Lauluhetkien kappaleissa joulun sanoma kerrotaan kuulijoille tunkeutumatta ehkä liiaksi kenenkään sielun- ja uskonelämään.

Vietänkö kaipaamaani joulua?

Usein jouluun liittyvät odotukset saattavat jäädä sanoittamatta. Toisten odotusten kuvittelemisessa on helppo epäonnistua.

Ympäristömme tarjoaa mainoskuvineen tietynlaista ihannekuvaa joulusta. Markkinavoimat myyvät marraskuusta saakka materialistista yltäkylläisyyttä joulun juhlasta.

Hienot ruoat ja lahjakasat kuusen alla ovat kuitenkin monissa kodeissa jo yksin taloudellisesti tavoittamattomissa.

Siksi kannattaa erikseen pysähtyä kysymään itseltään ja läheisiltään, mitä kukin joululta vilpittömästi toivoo. Vastaukset saattavat yllättää.

Joulunvieton erilaiset tavat eivät ole kiveen kirjoitettuja.

Joulunvieton erilaiset tavat eivät ole kiveen kirjoitettuja. Ne ovat muuttuneet ja muovautuneet vuosisatojen saatossa. Jouluperinne voi elää ja muuttua edelleen.

Lähteenä on käytetty muun muassa Herättäjä-yhdistyksen Henki-lehdessä (nro 6/2025) julkaistua Kalle Hiltusen kirjoittamaa artikkelia. Kauneimpien joululaulujen taustasta on kirjoitettu Suomen Lähetysseuran verkkosivuilla.

—

JOULIUGALLUP

Oletko jouluihminen? Tykkäätkö joululauluista? Millaisia muistoja sinulla on menneistä jouluista ja millaisia jouluperinteitä pidät yllä?

”En oikeastaan enää ole erityisesti jouluihminen. Vuodet ovat himmentäneet joulujuhlan erityisyyttä. Lapsetkin ovat jo aikuisia. Nykyisin minulle on tärkeää käydä Vanhan kappelin aattohetkessä samalla kun käyn haudoilla.

Lapsuuteni jouluista muistan hyvin pakkassäässä sisään tuodut lampaat. Muistan myös jäätyneet kuuset, jotka tuotiin sisälle sulamaan. Minulla oli kolme tätiä, jotka kaikki tekivät nukkeja. Yhtenä jouluna sain heiltä jokaiselta oman nuken. Taisin olla heidän lempilapsensa.

Oma joulu on muuttunut sen mukana, kun suvun vanhempia on kuollut. Nyt minä olen vanhin joukostamme.”

Hilkka Myllykangas

”Joulumuistoihini lapsuuteni Puolangalta kuuluu ennen kaikkea kirkossa käyminen hevoskyydillä. Aisakellot kilkattivat, kun teimme matkaa.

Kirkosta muistan suntion, joka sammutteli kynttilöitä, jotka olivat palamassa loppuun. Papit olivat juhla-aamuna komeasti puettuja mutta eikö näin ole yhä edelleen?

Kirkkokin oli koristeltu kuusella. Penkeissä istuivat perheet, jotka olivat yhdessä lähteneet jouluaamuna liikkeelle.

Nyt kirkossakäynti kuuluu useammin aaton ohjelmaan. Jos en jaksa lähteä paikan päälle, radio välittää joulukirkon jostakin päin Suomea.”

Veikko Väisänen

”Tykkään kuunnella joululauluja ja hoilata niitä itsekin kotona. Suosikkilaulujani ovat Joulumaa ja Joulupuu on rakennettu.

Kotimme jouluperinteet tulevat varmaan niin minun kuin puolisoni lapsuudenkodeista. Aattoa vietämme oman perheen kesken. Lähdemme liikkeelle vasta joulupäivänä. Aatto on rentoa kotona olemista, lapset saavat avata lahjapaketit jo aamusta.

Kiireettömyys kuuluu aaton viettoon. Joulukuuseen kuuluu ehdottomasti huovutettu lammas, se on tärkeä perheen pikkuisille.

Omalta kouluajalta muistan muun muassa joulunäytelmät, joita harjoiteltiin hyvissä ajoin ennen joulujuhlaa.”

Julia Ojanperä ja Aappo

”Ehkä olen jollakin tapaa jouluihminen. Minusta on hyvä tehdä asioita samalla tavalla, vaikka olen nähnyt sotalapsena myös joulun muuttumisen.

Ennen ei laitettu valoja heti adventtina kuten nykyisin. Lahjat ja ruoat olivat erilaisia, yksinkertaisempia ja itse tehtyjä.

Oma joulu muuttui, kun puolisoni kuoli kolme vuotta sitten. Olimme yhdessä 60 vuotta.

Joulua vietän yhdessä lasten perheiden kanssa. Vaikka jotakin muuttuu, joulun sanoma pysyy samana.”

Seija Tolonen

”Olen joululauluihmisiä, vaikka koulussa sanottiin, että voisitko olla hiljaa. Onneksi olen myöhemmin saanut laulaa seurakunnassa ja partiossa.

Kun vieressä joku laulaa oikein hyvin, minäkin pysyn mukana.

Joulua vietämme yhdessä kaikkien lastemme kanssa. Kukaan ei joudu yksin huolehtimaan ruoasta, vaan jokainen tuo jotakin yhteiseen pöytään.

En kaipaa jouluperinteiden muuttumista enkä ole kuullut, että joku perheestämme keskustelisi sellaisesta. Muuttumattomuus tuo turvaa. Muuttumattomuutta on esimerkiksi tapa kuunnella joulurauhanjulistus.”

Vellu Hietikko

Gallup syntyi Tainan tahdit -musiikkituokiossa Caritas-säätiön yhteisötila Toivossa ja Tyrnävän seurakunnan joulupuuropäivässä.