Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä kuka vaan, milloin vaan
Edunvalvontavaltuutus varmistaa tahtosi toteutumisen, jos et enää itse kykene hoitamaan asioitasi.
Oletko miettinyt, kuka hoitaa asioitasi, jos et siihen itse enää kykene?
Edunvalvontavaltuutus on hyvä keino ennakoida tulevaisuutta.
– Edunvalvontavaltuutus ei ole tarkoitettu pelkästään ikääntyneille tai sairaille vaan ihan jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle, korostaa Muistiliiton juristi Sari Elomaa.
Toimintakyvyn menetystä arkaillaan ottaa esille
Moni kuvittelee, että puoliso tai lapset voivat hoitaa asioita, kun itse ei enää pysty. Heillä ei kuitenkaan ole automaattisesti pääsyä esimerkiksi pankkitilille.
”Ihmiset aristelevat puhua mahdollisesta toimintakyvyttömyydestä.”
Usein myös ajatellaan, että erillistä tahdonilmausta ei tarvita, koska ”kyllähän ne läheiset tietävät, mitä minä haluan”.
– Ihmiset aristelevat puhua mahdollisesta toimintakyvyttömyydestä. Asian esille ottamista pelätään. Tai jos vanhempi yrittää, lapset saattavat torjua puheeksi oton: no mitä sinä nyt tuollaisia juttelet, tervehän sinä vielä olet.
Tuttu, itse valittu ihminen hoitaa asioitasi
Edunvalvontavaltuutuksessa määritellään, mitä asioita valtuutetuksi valittu henkilö saa hoitaa: taloudenhoitoon, terveydenhuoltoon, sairaanhoitoon ja asumiseen liittyviä asioita tai kenties vain osaa niistä.
”Edunvalvontavaltuutus kertoo, miten toimitaan ja kenellä on oikeus toimia.”
Elomaa kannustaa jokaista edunvalvontavaltuutuksen tekoon.
– Siten voi varmistaa, että oma tahto toteutuu ja asiat hoituvat tuntemasi ihmisen hoitamina niin kuin itse haluaa niiden hoituvan.
– Paperilla oleva valtuutus selkeyttää asioita myös läheisten ja viranomaisten kannalta: edunvalvontavaltuutus kertoo, miten toimitaan ja kenellä on oikeus toimia.
Allekirjoitus ei vie itsemääräämisoikeutta
Monella on väärä luulo siitä, että määräämisoikeus omiin asioihin loppuu samalla hetkellä, kun kynä piirtää allekirjoituksen edunvalvontavaltuutuksen.
Näin ei suinkaan ole.
– Jos pysyt henkisesti ja fyysisesti toimintakykyisenä ja pystyt itse hoitamaan asiasi, edunvalvontavaltuutusta ei koskaan tarvitse ottaa käyttöön. Paperi voi olla tehtynä, mutta kaikki eivät sitä välttämättä elinaikanaan tarvitse.
”Otammehan me vakuutuksiakin toivoen samalla, että niitä ei koskaan tarvittaisi.”
– Valtuutus kannattaa silti tehdä. Otammehan me vakuutuksiakin toivoen samalla, että niitä ei koskaan tarvittaisi, Elomaa vertaa.
Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä yleensä vielä silloinkin, kun valtuutuksen tekijällä jo on ensimmäisiä epäilyjä muistisairaudesta.
Tarvittaessa lääkäriltä voi pyytää lausunnon siitä, että on kelpoinen tekemään asiakirjan.
– Ihminen on oikeustoimikelpoinen usein vielä pitkään diagnoosin saatuaankin, sanoo Elomaa.
Mallin mukaan vai asiantuntijan avulla?
Edunvalvontavaltakirjan tekemistä varten ei ole olemassa yhtä valmista mallipohjaa, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin.
Edunvalvontavaltuutuksella on kuitenkin selkeät muotovaatimukset. Siksi valtuutuspaperi usein suositellaan tehtäväksi esimerkiksi juristin tai julkisen oikeusavustajan tuella.
Edunvalvontavaltuutus on tärkeä asiakirja ja on tärkeää, että se laaditaan oikein.
Jos paperista ei voi tai halua maksaa, onko edunvalvontavaltuutus mahdollista tehdä myös itse?
– On se mahdollista, mutta riippuu paljon tilanteesta, Elomaa sanoo.
– Netistä löytyvien mallien avulla voi ihan hyvin onnistua. Laissa ei ole määritelty, että edunvalvontavaltuutus pitää laatia juristin kanssa.
Elomaa suosittaa kuitenkin, että ulkopuolista asiantuntijaa käytetään ainakin silloin, kun valtuuttajalla on paljon erilaista omaisuutta, kun omaisuutta on yhteisomistuksessa tai kun valtuuttajalla on runsaasti yksityiskohtaisia toiveita siitä, miten valtuutettu aikanaan voi asioita hoitaessaan toimia.
Edunvalvontavaltuutus on tärkeä asiakirja ja on tärkeää, että se laaditaan oikein.
Ei kannata tallettaa liian varmaan paikkaan
Edunvalvontapaperi kannattaa antaa säilytykseen valtuutetuksi nimetylle tai ainakin tällä pitää olla pääsy asiakirjaan.
– Valtuutuksesta ei ole mitään hyötyä, jos kukaan ei tosipaikan tullen löydä sitä tai se on vaikkapa pankin tallelokerossa, jos sinne ei kukaan pääse.
Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä halutessaan myös useampana kappaleena.
Edunvalvontavaltuutuksen teko kannattaa pistää vireille hetimmiten – kuitenkin rauhassa omia toiveita pohtien.
– On hyvä muistaa myös muut tavat toisen ihmisen asioiden hoitoon: erilaiset valtakirjat, Suomi.fi-valtuudet sekä tilinkäyttöoikeuden antaminen.
– Näiden käyttö saattaa myöhentää tarvetta ottaa edunvalvontavaltuutus käyttöön, Sari Elomaa huomauttaa.
Edunvalvontavaltuutettu löytyy usein lähipiiristä
- Edunvalvontavaltuutuksen ideana on, että sinä itse määrittelet, miten haluat asioitasi hoidettavan, kun et siihen enää pysty.
- Edunvalvontavaltuutuksen tekemällä säilytät itsemääräämisoikeuden omiin asioihisi.
- Edunvalvontavaltuutusta varten on hyvä miettiä valmiiksi ainakin kolme henkilöä: edunvalvontavaltuutettu, toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu. Edunvalvontavaltuutuksen voi kuitenkin tehdä, vaikka pystyisi nimeämään vain yhden henkilön.
- Edunvalvontavaltuutettu löytyy yleensä lähipiiristä: tehtävään nimetään usein aviopuoliso, lapsi tai muu lähisukulainen.
- Edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse olla sukulainen, vaan se voi olla kuka tahansa itselle erityisen luotettu henkilö, vaikkapa ystävä.
- Ainakin yhden varavaltuutetun on hyvä olla perheen ulkopuolinen henkilö.
- Edunvalvontavaltakirja ei ole pätevä, jos todistajat ovat esteellisiä. Esimerkiksi valtuutuksen antajan puoliso tai valtuutetuksi nimetyn puoliso ei voi olla todistaja, kuten eivät muutkaan lähisukulaiset.
- Jos haluat, että edunvalvontavaltuutettu saa tarvittaessa myydä tai luovuttaa kiinteistösi, hakea kiinnitystä tai perustaa panttioikeuden kiinteistöösi, tämä on tärkeä valtakirjassa erikseen mainita.
- Jos haluat edelleen antaa lahjoja – vaikkapa lapsenlapsille rahalahjan joka joulu ja syntymäpäivä – tai haluat, että sinulle tärkeä hyväntekeväisyyskohde saa edelleen säännöllisen rahalahjoituksen, nämä pitää erikseen määritellä edunvalvontavaltuutuksessa.
- Edunvalvontavaltuutus tehdään nimenomaan paperisena.
- Edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen saa apua esimerkiksi oikeusaputoimistoista, asianajotoimistoista, lakiasiaintoimistosta tai pankin notaaripalveluista.
- Edunvalvontavaltuutus eroaa tavallisista valtakirjoista siten, että se ei tule voimaan heti, kun paperi on tehty.
- Edunvalvontavaltuutettu saa valtuudet valtuutuksessa kirjattujen asioiden hoitoon vasta, kun edunvalvontavaltuutus on saatettu voimaan Digi- ja väestötietovirastossa.
- Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin yleinen edunvalvonta, jota haetaan käräjäoikeudesta. Jos et ole itse valinnut henkilöä hoitamaan asioitasi (eli sinulla ei ole edunvalvontavaltuutusta), mutta olet jossakin vaiheessa elämääsi edunvalvonnan tarpeessa, edunvalvontaa voidaan pyytää Digi- ja väestötietovirastolta. Jos edunvalvonta todetaan tarpeelliseksi, virasto pyytää käräjäoikeutta määräämään edunvalvojan. Käsittelyaika voi olla puolikin vuotta.
Lähteet:
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.