Veteraanin poika Eero Saarela kaivoi ylös sodan muistoja

80-vuotias Eero Saarela istuu pitkään hiljaa ennen kuin hän aloittaa tarinansa. Hän muistelee isäänsä Lauri Saarelaa, joka oli Oulun tuomiokirkkoseurakunnan ensimmäinen puutarhuri ja hautausmaanhoitaja.

– Kyllä se oli isä, jonka ansiosta olin hautausmaalla töissä, Eero Saarela sanoo.

Sinä kesänä heinäkuussa 1959 työtehtävät olivat kuitenkin erityisen mieleenpainuvia.

Saksalaisten projekti

– Työnämme oli kaivaa Oulun hautausmaahan haudatut saksalaiset sotilaat ylös, jotta heidät voitaisiin kuljettaa Rovaniemelle, saksalaisten sotilaiden hautausmaalle, Eero toteaa.

Tuolloin 16-vuotias Eero joukon nuorimpana oli ”pännämiehenä” eli hän paitsi osallistui kaivuutöihin, myös piti kirjaa siitä, miten muut reilun kymmenen hengen kaivuuporukasta tekivät töitä.

Yhdestä kaivuusta ja haudan peitosta
sai viisi markkaa sen aikaista rahaa.

– Se oli lapiotyötä. Yhdestä kaivuusta ja haudan peitosta sai viisi markkaa sen aikaista rahaa. Isä ei kaivauksiin osallistunut, hän vastasi vain palkanmaksusta ja maksoi miehille käteisellä minun laskelmieni mukaiset palkat. Saksalaiset organisoivat projektin tehokkaasti ja vastasivat kaikista kustannuksista.

Saksalaisten sotilaiden hautajaissaatto Oulun hautausmaalla 25.7.1941.

Ruumiit yhdessä kasassa

Saksalaisten ruumiit olivat olleet maassa jo 15–18 vuotta ja kaikki olivat haudattuna samaan paikkaan kappelin lähelle sankarihautojen tuntumaan.

Ruumiiden päällä oli laudat, joiden alta ruumiit löytyivät.

– Siellä ne olivat, vieri vieressä. Anatomisesti tarkasteltuna ruumiit olivat maatumisen eri vaiheissa, toiset olivat luurankona ja toiset olivat kuin anatomian kuvissa. Mitään pahoja hajuja ei ollut, sillä haudassa oli kylmää. Hautoja oli kahdessa rivissä, Eero muistelee.

Kaikki tunnistettiin

Nuoren miehen mieleen on jäänyt, miten saksalainen mies valvoi kaivuutöitä ja vastasi ruumiiden pussittamisesta. Hänellä oli apunaan myös tulkki ja he esimerkiksi mittasivat jokaisen sotilaan kallon ympäryksen.

– Säästimme paljon aikaa, kun emme tehneet esitettyä vyörytyskaivamista, jossa jokainen ruumis olisi kaivettu ylös yksitellen. Kaivoimme koko haudan auki kerralla.

Haudattaessa sotilailla oli ollut virkapuku päällä ja tuntolevy kaulassa.

– Haudattaessa sotilailla oli ollut virkapuku päällä ja tuntolevy kaulassa. Saksalaiselle tuli nyt tunnistustyössään kiire. Hän laittoi ruumiit kaksikerroksiseen, harmaaseen muovipussiin ja jokaiseen pussiin niitattiin sotilaan henkilötiedot ja suljettiin vahvoilla niiteillä.

Kekseliäät haudankaivajat eivät olleet ennen nähneet niin vahvaa muovia.

– Teimme niistä sadeviittoja, Eero sanoi naurahtaen.

Saksalaiset sotilaat suorittamassa sankarihautausta Oulun hautausmaalla 25.7.1941.

Salainen operaatio

– En tiedä oliko asiasta lehdissä juttuja, keskellä kesäpäiviä työ kuitenkin tehtiin. Kukaan ei silloin ehtinyt miettiä, pitäisikö ympärille rakentaa näköesteeksi aitaa, Eero sanoi.

Kaivaukset kestivät kaksi viikkoa. Ruumiita löytyi 77 ja saksalainen teki tunnistamisessa tarkkaa työtä.

Yhtä miestä ei hyväksytty saksalaisten joukkoon. Hänen kallonsa mitattiin ja todettiin, ettei hän ollut arjalaisia.

– Yhtä miestä ei hyväksytty saksalaisten joukkoon. Hänen kallonsa mitattiin ja todettiin, ettei hän ollut arjalaisia. Meinasivat ensin, etteivät maksa tästä vainajasta mitään, mutta maksettavahan se oli, kaivuutyö oli tehty. Toinen porukka hautasi hänet hautausmaan perälle merkittyyn tuntemattomien hautaan, Eero muistelee.

Isä Lauri oli sotaveteraani, joka ei aikanaan saanut arvostusta. Hän ei koskaan puhunut lapsille sodasta. Ehkä muistot olivat liian kipeitä jaettavaksi.

Kysyn Eerolta, mitä ajatuksia hänelle herää Ukrainan sodasta.

Eero katsoo minua silmiin. Hän liikuttuu ja hänen silmänsä täyttyvät kyynelistä.

– Sille ei löydy sanoja, Eero sanoo.

• Tämä haastattelu tehtiin 27. maaliskuuta. Eero Saarela kuoli 1. huhtikuuta pitkäaikaisen sairaudenmurtamana, ensimmäisenä Laurin seitsemästä lapsesta.

Lauri Saarela

Taustatietoja

• Lauri Saarela (1898–1973) oli talvisodassa 6/JR23:ssa ja haavoittui 7.3.1940 Vuosalmessa kranaatinsirpaleista
• Hän sai 1. luokan vapaudenmitalin sekä talvisodan muistomitalin miekkojen kera soljella Karjalankannas
• Oulussa oli jatkosodan aikana 1941–44 suuri saksalainen varuskunta ns. Pikku-Berliini
• Rovaniemen Norvajärvellä on saksalainen sotilashautausmaa, jonne siirrettiin 1959 vainajia Oulun ja Lapin läänin alueelta. Vihittiin käyttöön 31.8.1963. Yli 2500 vainajaa (luku vaihtelee eri lähteissä)
• Sotilashautojen huoltoyhdistys Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge ylläpitää yli 830 saksalaisten sotilashautausmaata 46 maassa, Norvajärveä paikallisen Rotary-klubin avulla