Ehtoollisavustajana toimiminen voi olla maallikon vapaaehtoistehtävä

Kirkkoherra voi myöntää evankelisluterilaisen kirkon konfirmoidulle jäsenelle oikeuden avustaa ehtoollisen jakamisessa. Monissa seurakunnissa järjestetään koulutuksia maallikoille, joita tällainen vapaaehtoistehtävä kiinnostaa.

Ehtoollisavustajan tehtävä kiinnostaa muun muassa siksi, että kyseessä on vähän erilaisempi vapaaehtoistehtävä. Eeva Mertaniemi oli yksi Limingan seurakunnan työntekijöistä, jotka kouluttivat ehtoollisavustajia. Koulutukseen osallistuivat muun muassa Varpu Tuuri, Anna-Maija Sohlo sekä Erkki Haverinen.

Limingan seurakunnassa ehtoollisavustajakoulutus pidettiin ensimmäistä kertaa maaliskuussa.

– Tarvetta on. Ja lisäksi on tärkeää, että tämäkin vapaaehtoistehtävä mahdollistetaan kiinnostuneille, sanoo vs. kirkkoherra Eeva Mertaniemi.

Limingassa toimii useita jumalanpalvelusryhmiä. Kirkkoherran mukaan onkin luontevaa, että näissä jumalanpalveluksessa avustavissa ryhmissä olisi myös ehtoollisavustajaksi koulutettuja.

Suntio kurkkaa, paljonko ehtoollisaineita tarvitaan

Kahden illan mittaisessa koulutuksessa kerrattiin ehtoollisen merkitystä ja perehdyttiin ehtoollisen viettoon liittyviin käytännön asioihin.

Limingassa ehtoollisavustajat tulevat sakastiin puoli kymmeneksi ja pukeutuvat valkoisiin alboihin.

Papin kanssa sovitaan, missä vaiheessa messuavustajat tulevat alttarille. Sakastissa rukoillaan yhdessä siunausta messulle ja messun toimittajille.

Tarvittavien ehtoollisaineiden määrän ilmoittaa suntio.

– Sakastin ovessa on rako, josta suntio voi kurkkia, montako ihmistä kirkossa on. Niin osataan laittaa tarjolle suunnilleen oikea määrä. Ja tarvittaessa leipää ja viiniä voidaan siunata lisää.

Ehtoollispöytä katetaan uhrivirren aikana

Pappi vie kalkin eli ehtoollisviinikannun ja pateenin eli ehtoollisleipälautasen alttarille ja siunaa ne.

Ehtoollispöydän pappi ja ehtoollisavustaja kattavat yhdessä uhrivirren eli kolehdin kantamisen aikana laulettavan virren aikana.

– Pappi asettaa ehtoollisen ehtoollisrukouksen ja asetussanojen kautta. Ehtoollisleivät ja viini siunataan Jeesuksen opettamien sanojen mukaan.

Siunaamattomat ja siunatut öylätit säilytetään kummatkin omissa rasioissaan.

Ehtoollisavustajat kaatavat isommasta viinikannusta täydennystä siihen viinimaljaan, josta ehtoollisviini edelleen jaetaan seurakuntalaisten pikareihin.

Ehtoollisavustajaa voi mietityttää, minkä verran viiniä pikariin annostellaan.

– Ihan pieni pisara ei ole tarpeeksi, viiniä pitää olla juotavaksi asti. Toisaalta puoli pikaria on jo liikaa, Mertaniemi ohjeistaa.

– Kannun kaulalla kannattaa pitää liinaa, sillä kaatonokka on vähän huono. Mutta äkkiä te hoksaatte, miten sen kanssa kannattaa toimia.

”Ehtoolliseen on kätketty Jumalan salaisuus”

Mertaniemi korostaa, että ehtoollinen on ehtoolliselle tulevalle aina herkkä ja pyhä hetki.

– Ehtoollinenhan on meille luterilaisille toinen sakramentti, joten pyhästä asiasta voi puhua siinäkin mielessä.

Mutta ehtoollinen on Mertaniemen mukaan erityislaatuinen muussakin mielessä.

– Siinä on jotakin salattua, jota ei pysty selittämään. Siihen on kätketty Jumalan salaisuus. Ehtoollisella kohtaamme Kristuksen.

– Itse ajattelen, että ehtoollisessa saan osakseni jotakin, jota Jumala haluaa minulle antaa. Jumala haluaa meidän käyvän ehtoollisella mahdollisimman usein, hän toivoo meidät lähelleen antaakseen meille hyvää.

– Kirkkomme opetuksen mukaan sakramentti on se pyhä toimitus, jossa aine ja Jumalan sana yhdistyvät. Kasteessa Raamatun sana yhdistetään veteen, ehtoollisella leipään ja viiniin.

– Ehtoollinen vahvistaa uskoa ja hengellistä elämää sekä yhteyttä muiden kristittyjen kanssa. Se on myös muistoateria: Jeesushan käski meidän viettää ehtoollista.

Se on erityisesti syntien anteeksiantamisen ateria:

– Saamme uskoa, että synninpäästö kuuluu meille. Että Jumala antaa syntimme anteeksi ja unohtaa ne. Synnintunnustuksen voimasanat – sinun puolestasi annettu, sinun puolestasi vuodatettu – antavat meille uuden puhtaan sivun. Ehtoollinen on tarkoitettu jokaviikkoiseksi hetkeksi, jossa saamme Jumalan täsmähoitoa, Mertaniemi sanoo.

Ehtoollisella ei ole kiire minnekään

Limingan ehtoollisavustajakoulutuksessa todettiin, että ehtoollisen tulee olla rauhallinen hetki.

– Se on hiljentymisen ja Kristuksen kohtaamisen paikka, jossa pappi ja ehtoollisavustajat ovat palvelemassa seurakuntalaisia.

Ehtoollisleivän jakaa yleensä aina pappi, viiniä voi olla jakamassa ehtoollisavustaja.

Kirkkoherra kertoo, että hän tapaa ojentaa leivän tai viinin lausua siten, että se tuntuu mahdollisimman henkilökohtaiselta.

– Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu. Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu. Lausun ne juuri sille ehtoolliselle tulleelle ihmiselle, häntä silmiin katsoen, Mertaniemi toteaa ehtoollisavustajien koulutuksessa.

Ehtoollista jakaessa ei tarvitse hätäillä, vaikka ihmiset pienen hetken joutuvatkin odottamaan vuoroaan, kirkkoherra korostaa.

Ehtoollinen katsotaan kokonaiseksi, vaikka ihminen ottaisi pelkän ehtoollisleivän mutta ei ollenkaan viiniä.

 

Alttarin ääreen voi tulla myös ilman aikomusta nauttia ehtoollista. Jos seurakuntalainen haluaa ainoastaan siunauksen, hän voi kertoa siitä sanallisesti taikka käsimerkillä: asettamalla oikean kätensä vasemmalle olalleen, näyttävät Eeva Mertaniemi ja Varpu Tuuri.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää