Ehtoollisella jokainen on samalla viivalla

Kesäiset konfirmaatiot kutsuvat kirkkoon sadoittain rippikoulunuorten läheisiä.

Väkijoukkoon mahtuu varmasti myös heitä, joille papin kutsu tulla ehtoolliselle on jopa hieman vaivaannuttava kokemus: pitääkö sinne lähteä?

Jos ehtoollisen nauttiminen ei kuulu omiin tottumuksiin, mieleen saattaa tulla epäilys, osaako alttarilla edes käyttäytyä kuten kuuluisi.

Kutsu on tarkoitettu ihan kaikille

Kun pappi toteaa ehtoollisen alkaessa ”Tulkaa, sillä kaikki on valmiina”, ketkä kaikki ovat kutsuttuja?

– Kaikki, jotka sillä hetkellä kirkossa ovat, oppilaitospastori Jenni Siljander vastaa.

–  Jos lähteminen kirkon eteen tuntuu vieraalta ja jännittävältä, hyvien tapojen mielessä pitäminen riittää. Ojenna kätesi, ota leipä ja viini vastaan. Kiitä, kun olet lähdössä pois, Oulun seurakuntien pappi ohjeistaa.

– Ennen käytettiin useammin isoa yhteistä viinimaljaa, mutta nykyään se on erittäin harvinaista. Jokainen saa juoda omasta pikaristaan.

Ehtoolliselle polvistutaan alttarikaiteen ääreen, mutta sen voi ottaa vastaan myös seisten.

Ehtoollista ei voi järjellä ymmärtää

Voisiko ehtoollista lähestyä muistamalla, keiden seurassa Jeesus omana aikanaan aterioi? Jeesuksen pöytäseuruehan ei ollut ilmeisesti kansan kermaa eikä eliittijoukkoa, vaan pikemminkin tavallista väkeä.

– Ehtoollinen ei ole ulkopuolisille näytösluontoisesti tehty suoritus, eikä parhaiten uskovien etuoikeus. Alttarin äärellä jokainen on samalla viivalla, Siljander vakuuttaa.

Ehtoollista on sanottu pyhäksi salaisuudeksi. Siljanderin mielestä järkeilystä ei ole alttarilla nautittavan aterian suhteen kovinkaan paljon hyötyä.

– Vasta kokemisen kautta oppii ehkä jotain syvempää ehtoollisen merkityksestä. Ehtoollinen on yhteyden ateria.

– Siksi pyydän ehtoollisen myös kolmivuotiaalleni, joka mielellään ottaa sen vastaan. Lapsenkaan ei tarvitse kokea erillisyyttä ehtoollispöydässä. Sitä paitsi luulen, että hän ymmärtää ehtoollisen merkityksen vähintään yhtä hyvin kuin isompikin. Ymmärrys tapahtuu sydämessä, niin ajattelen.

Ehtoollinen on tärkeää ravintoa

Miksi Siljander itse käy ehtoollisella?

– Ehtoollinen – tai siunaus alttarilla – ovat kuuluneet elämääni niin kauan kuin voin muistaa. Se on tärkeintä ravintoani.

– Usein tunnen oloni kaikin puolin kevenevän nautittuani ehtoollista. Toivon ja rukoilen, että sen vaikutukset näkyisivät arjessani suhteessa toisiin ihmisiin ja itseenikin.

– Ehtoollinen on minulle muun muassa lepoa, puhdistumista ja yhteyttä. Se on pyhä hetki.

Oppilaitospastori Jenni Siljander.

Ehtoollinen ei ole ulkopuolisille näytösluontoisesti tehty suoritus, eikä parhaiten uskovien etuoikeus. Alttarin äärellä jokainen on samalla viivalla. Jenni Siljander

MIKÄ EHTOOLLINEN?

• Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon sakramentti eli pyhä toimitus. Jeesus käski meidän viettää ehtoollista. Se on Jeesuksen muistoateria.
• Kirkon uskon mukaan ehtoollinen on ihmisen läheisintä yhteyttä Kristukseen. Se on myös yhteyttä toisiin kristittyihin.
• Kun pappi antaa leivän, hän sanoo: ”Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu.” Kun pappi antaa viinin, hän sanoo: ”Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.”
• Ehtoolliselle voi osallistua itsenäisesti, jos on käynyt rippikoulun ja konfirmoitu.
• Ehtoollisen saa halutessaan kirkossa omalle paikalle, kun käy kertomassa toiveensa ennen messua esimerkiksi ehtoollisen toimittajille tai seurakuntamestarille.

Lähde: Kirkon selkokieliset sivut ja kirkon verkkosivut