Hopeasiipien musiikissa soi vimma ja kuulumattomuus: " Olemme tässä projektissa päässeet käsittelemään tietynlaista levottomuutta"

Tuhoton vimma tehdä asioita ja luoda uutta. Jostakin tämän voiman keskeltä nousee Hopeasiivet-yhtyeen tarve tehdä musiikkia, arvioi yhtyeen tuottaja Nemo Mannermaa.

– Mun vimma on pienestä pitäen ollut kokonaisuuksien miettiminen ja erilaisten maailmojen rakentaminen, Mannermaa pohtii.

– Mulla taas on jo lapsena ollut ajatus siitä, että haluan tuoda mun sisäistä maailmaa näytille. Haluan kertoa tarinoita ja näyttää maailmalle, mitä täältä tulee – sitä voisi ehkä kuvailla jonkinlaiseksi taiteellisen tai julkisen ilmaisun tarpeeksi, laulaja Kia Savolainen jatkaa.

Sisältörikas Hopeasiivet-maailma ei kuitenkaan synny pelkästä luomisen vimmasta.

–  Olemme tässä projektissa päässeet käsittelemään tietynlaista kuulumattomuutta: sellaista levottomuutta, joka syntyy, kun ei kuulu johonkin kuplaan. Tämä korostuu etenkin nykyaikana.

Epätavallinen elementti

Hopeasiivet haluaa tehdä tietoisen arvovalinnan: musiikin tekemisen tavat liikkuvat usein perinteisten toimintatapojen ulkopuolella.

Cursed pop -käsitteellä tyyliään kuvaileva yhtye pyrkii siihen, että jokaisessa kappaleessa on mukana yksi outo tai epätavallinen elementti. 

– Minulla ja Kialla on erilaiset musiikilliset taustat, tulemme erilaisista kuplista. Koska emme tee musiikkia puhtaasti kummankaan mieltymysten mukaan, musiikillisista yhteentörmäyksistä löytyy usein jotakin uutta ja kiinnostavaa, Mannermaa kuvailee.

Omaehtoisesti eteenpäin

Hopeasiipien musiikki syntyy Sibelius-lukiossa toisensa tavanneiden Savolaisen, Mannermaan sekä kosketinsoittaja Paavo Halosen käsissä.  

Vastajulkaistulla esikoislevyllä kuuluu koko kolmikon sävellystyötä sekä Savolaisen ja Mannermaan tekstityksiä. Mannermaan vastuulla on myös suurin osa kaikesta teknisestä kikkailusta, kuten miksauksesta.

Yhtye kertoo olevansa esikoisalbuminsa julkaisun aikaan juuri siinä paikassa, mikä tuntuu oikealta.

Hopeasiivet-yhtyeen muodostavat tuottaja Nemo Mannermaa (vas.), basisti Aapeli Hatanpää, rumpali Felix Paulasto, laulaja Kia Savolainen, kitaristi Kalle Käyhkö ja kosketinsoittaja Paavo Halonen.

– Tuntuu hyvältä tehdä musiikkia omaehtoisesti. Pidämme ajatuksesta, että voimme halutessamme tehdä mitä vaan, kaksikko miettii.

Vaikka yhtye haluaa pelata vahvasti omilla säännöillään, Savolainen haaveilee tietystä musiikillisesta kohtaamisesta.

– Ihailen Christel ja Jori Roosbergiä. Jos pitäisi joku unelmavalmentaja keksiä, he olisivat ihmiset, joilta haluaisin saada kommenttia meidän meiningistämme.

Hopeasiipien musiikkia on aseteltu mediassa varovaisesti Ultra Bran ja PMMP-yhtyeen rinnalle. Savolaisen mainitsema Jori Roosberg tunnetaankin muun muassa PMMP:n biisien säveltäjänä.

– Kyllähän se hyvältä tuntuu – kukapa ei haluaisi tulla verratuksi noin legendaariseen yhtyeeseen. Ultra Bra -vertaus tuntuu rehellisesti sanottuna ehkä vähän vanhentuneelta tässä kohtaa, mutta kyllä yhtyeen vaikutus kuuluu meidän aiemmassa tuotannossamme, Savolainen miettii.

– Sellainen pastissityyppinen Ultra Bra -vertaus ei ehkä enää tänä päivänä pidä paikkaansa, mutta uuden polven Ultra Bra -maininnassa on jo selkeä sävyero, Mannermaa jatkaa.

Ekstrahöystettä albumin päälle

10-vuotisjuhlakauttaan tänä vuonna juhlivan Taustatarinaklubin keikoista päästään tänä vuonna nauttimaan hulppeassa Oulun tuomiokirkon miljöössä. 

Keikkapaikkana kirkko on sekä Savolaiselle että Mannermaalle tuttu. Esiintymiskokemusta on niin ylistyslauluista kuin Cantores Minores -poikakuorosta.

Oman musiikin kanssa molemmat tulevat kuitenkin kirkkoon ensimmäistä kertaa.

– Kirkossa on aina oma, harras tunnelmansa. Suurimmat haasteet liittyvät ehkä tilan akustiikkaan, ja siihen, ettei musiikki puuroudu liikaa. Odotamme keikkaa todella paljon, meistä on ihanaa, että se on ikärajaton, maksuton ja kaikille saavutettavissa.

Keikoillamme tapahtuu usein myös jotakin improvisoitua.

Bändillä on tapana lyödä settilista lukkoon hieman ennen keikkaa. Sen Savolainen lupaa, että keikalla soitetaan uunituoreen albumin kaikki kappaleet.

– Varmasti tulee vielä jotain ekstrahöystettä päälle. Meidän keikoillamme tapahtuu usein myös jotakin improvisoitua: tehdään hetkessä päätöksiä vaikkapa siitä, miten joku biisi soitetaan, jätetäänkö joku kappale soittamatta tai soitetaanko joku biisi esimerkiksi kahteen kertaan, jos keikalla on hyvä meininki.

Irti odotuksista

Musiikilliset esikuvat ovat Hopeasiivet-yhtyeen jäsenille tärkeitä. Laulaja Kia Savolainen kertoo, että laulullisesti häneen teki vaikutuksen Kate Bush, jonka tuottaja Nemo Mannermaa pääsi ujuttamaan laulajan aivoihin.

– Hänen vaikutuksensa tuntui selkeästi, kun äänitimme albumin debyyttisinkkua Olet kaunis ja minä vain. Tunsin, että silloin päästin ensimmäisen kerran kunnolla irti niistä odotuksista, miten naispopartistin pitäisi laulaa tai käyttää ääntään. Se oli todella mullistavaa sekä taiteellisesti että henkilökohtaisesti.

Mannermaa puolestaan tunnustaa elämänmittaista rakkauttaan Radiohead-yhtyeelle. Suosikkilistalle pääsevät Suomessakin menestyneet  Stereolab ja Björk .

– Tykkään myös tosi paljon suomalaisesta musiikista. Olen kuunnellut paljon esimerkiksi Kauko Röyhkää ja Liisa Akimofia. Biisintekijänä fanitan Teemu Brunilaa ja hänen The Crash-yhtyettään.

Hopeasiivet esiintyy Taustatarinaklubilla sunnuntaina 15. maaliskuuta. Keikka järjestetään Oulun tuomiokirkossa (Kirkkokatu 3). Keikka alkaa kello 16, ovet avataan yleisölle kello 15.40.