Jo yli sata vuotta joululehti Talvikynttilät on tuonut joulun

Tämänvuotinen Talvikynttilät-joululehti on hiljattain saatu painosta ja myyntiin, mutta Herättäjä-Yhdistyksessä kootaan jo sen ensi vuoden numeroa.

– Meillä on ollut ajatuksena, että joululehden sisältöä voisi tehdä silloin kun oikeastikin eletään joulutunnelmassa, kertoo Kaisa Viitala, Herättäjä-Yhdistyksen viestintäsuunnittelija ja Talvikynttilät-lehden toimitussihteeri.

Lehden toimituskunta kokoontuu marraskuussa ja tulevan lehden aineistot valmistuvat viimeistään tammikuussa.

Alkuaikoina lehti oli suunnattu vain körteille

Talvikynttilät-joululehteä on julkaistu harvinaisen pitkään. Kustannus Oy Herättäjä perusti oman joululehden jo vuonna 1909. Aluksi lehden nimi oli ”Herättäjä” Joululehti, jonkin ajan kuluttua Herättäjän Joulu, sitten Herättäjän Talvikynttilät.

Talvikynttilät-nimisenä lehti on ilmestynyt 110 vuoden ajan.

– Joululehdet olivat 1900-luvun alun Suomessa hyvin suosittuja, esimerkiksi poliittisilla puolueilla oli omia joululehtiä. Talvikynttilät oli yhden hengellisen herätysliikkeen ajatusten mukainen joululehti, Viitala sanoo.

Lehti oli alkuaikoina selkeästi suunnattu vain sisäpiirille. Körttiläisyyttä viestitti usein myös lehden kansi. Siinä saattoi olla kuvattuna herännäiskodin tupa sekä talonväki körttipuvuissa.

– Jo monen kymmenen vuoden ajan on kuitenkin huomioitu, että tätä lehteä lukevat myös muut kuin tietyn herätysliikkeen ihmiset, Viitala huomauttaa.

Tavoitteena on, että lukija löytäisi Talvikynttilöistä luettavaa riippumatta siitä, missä oma hengellinen koti on.

Alkuaikoina lehti ei sisällöltään ollut välttämättä ollut kovin jouluinen. Eräässäkin numerossa oli muistokirjoitukset kaikista niistä vainajista, joiden kuolinilmoitus oli vuoden mittaan julkaistu herännäisten julkaisemassa Hengellisessä Kuukausilehdessä, Viitala hämmästeli vanhoja numeroita selatessaan.

Hengellinen sisältö on ollut tärkeää alusta saakka.

– Tavoitteena on, että lukija löytäisi Talvikynttilöistä luettavaa riippumatta siitä, missä oma hengellinen koti on, Viitala määrittelee.

Joka vuosi ensimmäiseltä aukeamalta löytyy jouluevankeliumi. Lehteen pyydetään myös piispan kirjoittama joulusaarna. Tämän vuoden numeroon sen kirjotti arkkipiispa Tapio Luoma.

Sisältö kevenee loppua kohti. Tänä vuonna lehdessä on juttu muun muassa niin sanotusta elävästä joulukalenterista ja tuomaanristeistä, vietetään joulua suntion seurassa sekä vieraillaan 1700-luvun kartanossa kirjailija Kirsti Mannisen kanssa.

Tämänvuotinen Talvikynttilät on 36-sivuinen lukupaketti.

– Haluamme, että lehti olisi kaunis myös esineenä. Lehden kuvitukseksi haetaan perinteistä, tunnelmallista, kodikasta ja suomalaiseen makuun sopivaa joulukuvastoa. Mitään tingeltangelia Talvikynttilöihin ei laiteta.

Selkeä luettavuus saa kiitosta

 Juhlavuoden kunniaksi lehden ulkoasua on uudistettu. Taittajalle annettiin kuitenkin tarkka ohjeistus siitä, että fonttikokoon ei saa kajota.

– Vuonna 2010 tekstikoko suureni vahingossa, mutta lukijoita se ei haitannut. Päinvastoin, he aivan riehaantuivat: viimeinkin tekstiä, joka on kyllin isoa myös vanhemman väen lukea, Viitala muistaa.

Talvikynttilät saa edelleen kiitosta selkeälukuisuudestaan.

Mikä on 110 vuotta täyttävän Talvikynttilät-joululehden pitkän iän salaisuus? Viitala arvelee, että yksi osatekijä on lehden sisällön tarkka suunnittelu.

– Mitä tahansa jouluun liittyvää sisältöä sivulle ei päädy. Mietimme tarkkaan, mitä ihmiset haluaisivat joululehdestä lukea, mistä he ilahtuisivat. Vaalimme perinteitä, mutta samalla koetamme pysyä ajan hermolla.

Maalikkoja ja pappeja on esillä suunnilleen saman verran. Julkisuuden henkilöistä on haastateltavina ja kirjoittajina, mutta julkkis-titteli ei Viitalan mukaan ole mikään itseisarvo.

– Yksi syy suosioon saattaa olla siinä, että aiheet, kirjoittajat ja kuvittajat tulevat tasapuolisesti eri puolilta Suomea.

Talvikynttilät-lehden voi tilata Herättäjä-Yhdistyksen verkkokaupasta (www.herattaja.fi) tai puhelimitse yhdistyksen keskuksen numerosta. Myös osa paikallisosastoista myy lehteä. Lehden hinta on kuusi euroa.

* * *

JOULULEHTIÄ SYNTYI, KUOLI JA KUKOISTI

Ensimmäinen suomalainen joululehti ilmestyi vuonna 1879. Betlehems stjärnan eli Betlehemin tähti oli Helsingin Nuorten Naisten Kristillinen yhdistyksen julkaisema ruotsinkielinen joululehti, joka ilmestyi vuoteen 1957 saakka.

Etenkin 1910–1930-luvut olivat joululehtien kulta-aikaa. Lähes jokaisella isolla kustantamolla oli oma joululehtensä ja lisäksi monet järjestöt julkaisivat omia lehtiään.

Muutamia esimerkkejä: Joulutunnelma oli Kariston vuosina 1912–1967 julkaisema. Kulkuset – Joululukemista maalaisille ilmestyi WSOY:n julkaisemana vuodesta 1913. Otava julkaisi Jouluhimmeli-lehteä 1938-1959

Jouluvalo-lehteä julkaisi Nuorten valistusliitto vuosina 1912–1915. Joulu ulapoilla ja kotona oli Suomen merimieslähetysseuran Tulkoon valtakuntasi ilmestyi ensimmäisen kerran 1905, myöhemmin nimellä Tulkoon joulu.

Joululehti on ollut myös muun muassa Koulutarpeiden keskusliitolla (Pikkuväen joulu), Suomen kansakoulunopettajain liitolla (Koululaisen joulu), Raittiuskansan Kirjapainolla (Koiton joulu), Suomen sairaanhoitajatarliitolla (Joulukynttilät), Lotta-Svärd yhdistyksellä (Joulu-Lotta), Kotikasvatusyhdistyksellä (Kodin Joulu) ja henkisen alan työntekijöillä (Joulu-Soihtu).

Osa lehdistöä ilmestyi vain yhden numeron verran, osaa tehtiin ainoastaan parina kolmena vuonna. Jotkut – kuten Herättäjä-Yhdistyksen Talvikynttilät – säilyivät elossa pidempään.

Joululehtien suosio hiipui 1950- ja 1960-luvuilla, kun muutkin lehdet vähitellen siirtyivät moniväripainatukseen. Lisäksi lehdet saivat kilpailijan radiosta, televisiosta ja elokuvista.

Vanhan ajan joululehtiä voi tutkia Kansalliskirjaston verkkosivuilla.