Kaketsun Helmen korjauskerhossa pidennetään vaatteiden käyttöikää

Kestävä kulutus on aihe, josta jaksan puhua suu vaahdossa, nauraa Aino Häli.

Hänen aloitteestaan Kaukovainiolla on aloittanut korjauskerho. Se kokoontui parsimaan ja paikkaamaan ensimmäisen kerran maaliskuussa, seuraava kokoontuminen on 12. huhtikuuta.

– Tämä ihana ja perinteikäs lähiö on muuttunut kovasti sinä aikana kun välillä asuin muualla. Omassa lapsuudessa ja nuoruudessa vietin paljon aikaa Kaukovainion kappelilla. Nyt kun myös ostoskeskus on purettu, täällä on selvästi patoutunutta tarvetta saada uusia kohtaamisen paikkoja. Tämä Kaketsun Helmi onkin ihana asia.

Häli esitti Karjasillan seurakunnan yhteisökoordinaattori Heikki Kerättärelle idean korjauskerhosta.

– Tässä kerhossa yhdistyvät toive omasta korjaamisyhteisöstä, halu edistää vastuullista kuluttamista sekä vähän myös huoli siitä, että korjaustaidot alkavat olla niin sanotusti katoavaa kansanperinnettä.

Uuden ostaminen ei aina ole järkevää

Omassa elämässään Häli on jo pitkään vaalinut kestävän kulutuksen periaatteita: pyrkinyt ostamaan vain tarpeeseen, hankkinut tavaroita käytettyinä, korjannut rikki mennyttä tai kulunutta.

– On aina ekoteko korjata vaatteen pieni reikä tai repeämä ja käyttää vaate loppuun.

Häli toteaa, että uusia vaatteita voi ostaa ”suorastaan laittoman halpaan hintaan”.

–  Uusien hyödykkeiden hankkiminen ei ole järkevää, onhan maailmassa jo tekstiilituotteita seuraavien kuuden sukupolven tarpeiksi.

Haaste korjata 12 vaatekappaletta vuodessa

Pari–kolme vuotta sitten suomalaisetkin innostuivat Viisi vaatetta vuodessa -haasteesta, jossa ideana ostaa uusia vaatteita harkitummin.

Korjausta harrastavat ovat tuunanneet ideaa omakseen: Korjaa 12 -haasteen tavoitteena on pidentää vaatteiden tai tavaroiden käyttöikää korjaamalla tai kunnostamalla.

– Viime vuonna korjasin lapasia, muutaman päällystakin, lapsen housuja, oman suosikkineuleen ja muitakin käyttövaatteita. Taisi niitä olla enemmänkin kuin kaksitoista, Aino Häli kertoo.

Korjattavaa on tiedossa tänäkin vuonna: kesäkuussa on perhejuhla, jonne pitää saada kuntoon puolison juhlahousut.

Vaatteiden korjaamisesta ja loppuun käyttämisestä voi Hälin mielestä löytää monia ulottuvuuksia.

– Joku voi pitää sitä kitsasteluna tai köyhäilynä. Itse pidän mitä suurimpana luksuksena sitä, että voi käyttää aikaa ja luovuutta näin meditatiiviseen käsillä tekemiseen.

Korjauskerhoon voi tulla tekemään itse – kyseessä ei siis ole mikään korjauspalvelu.

Korjaaminen on itse asiassa ollut jo hetken aikaa jonkinlainen trendi.

Vähän sukua korjaamiselle on myös uusiokäyttöompelu, jossa täysin uudenlaisten vaatekappaleiden materiaalina käytetään joko kirpputorihankintoja, omassa vaatekaapissa jo olemassa olevia vaatteita tai kotona olevia käyttötekstiilejä kuten pöytäliinoja.

Häliä ilahduttaa jokainen vaate, jonka elinikää saadaan pidennettyä.

– Kaketsun Helmen korjauskerhoon voi tulla tekemään itse – kyseessä ei siis ole mikään korjauspalvelu, Häli täsmentää.

– Roudaan kestokassissa ompelukoneen ja käytettävissä on myös erilaisia vaatteiden korjaamiseen sopivia tarvikkeita.

– Kerhoon voi tulla inspiroitumaan yhteisen taitojen jakamisen ja yhteisen opettelun hengessä. Meitä on siellä useampia vapaaehtoisia, jotka neuvomme omien taitojemme rajoissa.

– Korjauskerhossa on korjattu, kahviteltu ja parannettu maailmaa. Todella kivaa siellä on, sen voin luvata.

Aino Häli korostaa, että kerhoon voi tulla ilman kädentaito-osaamista.

– En pidä itseäni minään taituritason vaatteidenkorjaajana, itsekin kaipaan pohtimista ja yhteistä kannustusta. Uskon kuitenkin, että suurimman osan asioista voi korjata ja että korjaamista voi kokeilla ilon kautta.

Korjauskerhon viimeinen kokoontuminen ennen kesätaukoa on toukokuussa, mutta syksyllä jatketaan.

• Kaikille vaatteiden korjaamisesta kiinnostuneille suunnattu ilmainen korjauskerho kokoontuu sunnuntaina 12.4. ja sunnuntaina 10.5. kello 17–19 Kaketsun Helmessä (Kanahaukantie 17). Käytössä ompelukone ja korjaustarvikkeita sekä opastusta vapaaehtoisilta vertaisvetäjiltä.