Kirkko ei tarkasta henkkareita: "Kasteen vastaanottamiselle tai rippikoulun käymiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa ikää"

Erilaiset kirkolliset toimitukset tai kirkon jäseneksi liittyminen eivät ole 2020-luvulla enää sidoksissa ihmisen ikään.

Kirkon todellisuutta kuvaa tällä hetkellä esimerkiksi se, että lapset ja nuoret saavat kasteen eri ikäisinä, tai että rippikouluun hakeudutaan aikuisiällä.

– Rippikouluun saa tulla selvittämään, mitä tämä kristinusko oikein on, kertoo Karjasillan seurakunnan seurakuntapastori Iida Glumoff.

Iida Glumoff/Arkistokuva

Glumoffin mukaan moni yllättyy kuullessaan, että rippikouluun saa tulla kuka tahansa, uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta.

Rippikouluun osallistuvan ei tarvitse myöskään kuulua kirkkoon tai liittyä kirkon jäseneksi rippikoulun suorittamisen jälkeen.

Konfirmaatiota ei kuitenkaan voi saada, mikäli henkilöä ei ole kastettu.

– Konfirmointi on juhlatoimitus ja siunaus, joka tekee henkilön kirkon täysivaltaiseksi jäseneksi.

Aito halu liittyä kirkkoon

Konfirmaatio huipentaa myös monen aikuisena rippikouluun osallistuvan matkan.

Glumoff kertoo, että Oulussa aikuisrippikoulun suosio on pysynyt kohtalaisen tasaisena, joskin vaihtelevana.

– Joinakin vuosina aikuisena rippikoulun käy 40 ihmistä, toisena parikymmentä.

Yleisimmin aikuisrippikoulu suoritetaan niin, että henkilö käy henkilökohtaisia keskusteluja papin kanssa. Kotitehtävänä on yleensä lukutehtäviä ja kirkossa käymistä.

”Yleensä aikuisrippikoululainen tuntee jo jollakin tavalla kristinuskoa.”

Iida Glumoff

Ryhmämuotoinen aikuisrippikoulu järjestetään Oulussa kerran vuodessa. Se mahdollistaa yhteisöllisen kokemuksen, kuten ripari parhaimmillaan.

– Yleensä aikuisrippikoululainen tuntee jo jollakin tavalla kristinuskoa, ja on tehnyt sen pohdinnan, että haluaa liittyä kirkkoon ja tulla mahdollisesti kastetuksi.

Kaikki iät ovat oikeita

Oulun Pyhän Andreaan kirkossa järjestetään 16. maaliskuuta kastemessu, jossa kastetaan muun muassa tulevana kesänä rippileirille osallistuvia nuoria.

Glumoff kertoo, että tämän vuoden rippikouluryhmissä on noin 60 kastamatonta nuorta.

– Suurin osa heistä käy rippikoulun loppuun saakka, ja haluaa tulla kastetuksi jossakin kohti matkaa.

Kasteen vastaanottamiselle tai rippikoulun käymiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa ikää.

Viime vuonna rippikoulujen yhteydessä kastettiin 28 henkilöä. Kastettavien määrä on ollut selkeässä kasvussa useampana vuonna.

Glumoff muistuttaa, että kasteen vastaanottamiselle tai rippikoulun käymiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa ikää.

– Kaikki iät ovat oikeita. Kasteen pyytäminen itselleen on varsin syvällinen uskonnollinen tapahtuma, ja on mahtavaa, jos sen tekee ihan missä tahansa elämänvaiheessa.