Vanha kirkko on Kempeleen aarre
Kirkkoarkkitehtuuri-sarjan kolmannessa osassa kurkistamme vuonna 1691 valmistuneeseen Kempeleen Vanhaan kirkkoon. Kiinnostavan siitä tekevät muun muassa kirkon harvinainen tukipilarirakenne sekä Toppeliuksen ja Granbergin maalaukset. Kirkko toimii tiekirkkona 8. elokuuta saakka.
Kauniilla kirkonmäellä sijaitseva Kempeleen vanha kirkko kuuluu maamme vanhimpiin puukirkkoihin ja se sijaitsee yhdellä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Poikkeuksellinen tukipilarirakenne tekee kirkosta harvinaisen. Tällaisia arvokkaita kirkkoja on maassamme vielä kaksitoista, ja Kempeleen kirkko niistä pienimpiä.
Kempeleen vanha kirkko kuuluu tyypiltään pohjalaisiin länsitornillisiin tukipilarikirkkoihin. Kempeleläiset ryhtyivät luvattomaan kirkonrakennushankkeeseen vuonna 1688, koska silloinen hallitsija, kuningas Kaarle XI, antoi vasta vuonna 1691 Kempeleelle luvan jo valmistuneen kirkon rakentamiseen. Kirkon rakennusmestarina toimi kuuluisa liminkalainen rakennusmestari ja kirkonrakentaja Matti Härmä.
Yhdellä tukipilariparilla varustetun pitkäkirkon rakenteellinen yleisratkaisu on uusgoottilainen.
Hirsisen kirkon ulkoseinät on vuorattu punaiseksi maalatulla pystylaudoituksella. Ikkunoiden ja ovien pielilaudat ovat valkoiset. Kirkossa on näyttävä jyrkkä paanukatto.
Luonto alttaritauluna
Eteishuoneen kautta kirkkoon sisään astuessa huomio siirtyy kauniista kirkkomaalauksista kohti kirkon sisäkatteena toimivaa tasalakista puista tynnyriholvia.
Poikkeuksellinen tukipilaripari on nähtävissä ja se kannattelee sisäkaton poikittaista sidehirttä, jossa on kirkon rakennushistoriasta kertovia kaunokirjailtuja tekstejä.
Varsinaista alttaritaulua ei kirkossa ole, vaan sen tilalla on ulos luontoon avautua suuri kaari-ikkuna.
Kirkkorakennuksen pieni runkohuone on suorakaiteen muotoinen ja siihen liittyi alkuaan vain sakaristo. Nykyään kirkon pohjoispuolella sijaitsevan sakariston lisäksi eteläpuolella sijaitsee entinen asehuone, joka nykyisin palvelee morsiushuoneena.
Saarnastuolin perusosat on kiinnitetty pohjoispilarin yhteyteen ikkunan ja sakariston oven väliin. Viisikulmaista saarnastuolin koria kannattelee puuveistos, joka esittää Pyhää Kristoforusta.
Toppeliuksen ja Granbergin maalauksia
Kirkon seinillä ja kattoholvissa on nähtävillä Mikael Toppeliuksen ja Emanuel Granbergin maalauksia vuosilta 1785–1786 sekä vuodelta 1795.
Yksinkertaista kirkkosalia koristavat raamatunaiheiset kuvat, jotka huokuvat lämmintä henkeä ja monia aiheita elävöittää Toppeliuksen huumori.
Kempeleen kirkon maalausten sijoittelu ei noudata monissa muissa Toppeliuksen maalaamissa kirkoissa toistuvaa tarinallista kaavaa. Tämä johtunee siitä, että osa maalauksista suoritettiin tilaustöinä ja sijoitettiin lahjoittajien haluamiin paikkoihin.
Kirkon eteläseinän maalauksista osa on tuhoutunut, mutta säilyneiden aiheina ovat Jaakobin paini enkelin kanssa sekä Samuel voitelemassa Daavidia. Kuvan maksajaa selittää alla oleva teksti: “Maalautettu Samuel Junttilalda ja Walborg Tombärildä.”
Pohjoisseinän maalausten aiheet ovat Aaronin uhri, Jeesuksen kaste sekä Paimenten kumarrus. Viimeiseksi mainitun maalauksen ilmeikkäästi rupatteleva aasi ja lehmä ovat tulleet niin kuuluisiksi, että niitä käydään erikseen katsomassa kauempaakin.
Saarnastuolin peilipintojen maalaukset, marmorointi sekä myös katoksen polykromia, pilariin maalattu verhosommitelma ja reliefityönä tehty kullattu aurinko ovat kaikki Toppeliuksen käsialaa.
Torni toimi maamerkkinä merenkulkijoille
Kirkon länsipäädyssä kohoaa 26 metrin korkuinen solakka torni.
Tornissa on pyritty käytettävissä olevin keinoin tavoittelemaan goottilaista taivaita hipovaa tyylitunnelmaa, mutta siihen liittyi käytännöllisempikin näkökulma: torni näkyi kauas ja se toimi näin maamerkkinä merenkulkijoille.
Kirkon pihalla sijaitseva tapuli on tyypiltään pohjalainen renessanssitapuli. Sen tekijä on ylikiiminkiläinen Heikki Väänänen, joka erikoistui Pohjanmaalla tapulien rakentamiseen.
Väänäsen johdolla vuosina 1768–69 rakennetun tapulin silmiinpistävimmät piirteet ovat rakennuksen kolmikerroksisuus, kaunis sisäänkäyntikaari ja suuresta koosta huolimatta keveä vaikutelma. Punamullalla maalatun tapulin koko korkeus kivijalasta huippuun on reilut 22 metriä.
Kempeleen 1960-luvun jälkeen tapahtuneen suuren väestökehityksen myötä vanha puukirkko 220 istumapaikkoineen kävi liian pieneksi ja uuden kirkon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi.
Uuden kirkon suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Jorma Teppo ehdotuksellaan Kuori. Suunnitelman moderni arkkitehtuuri soveltui hyvin miljööseen. Uusi kirkko valmistui kesällä 1993. Vanhaa Kempeleen puukirkkoa käytetään edelleen kesäkirkkona ja se on myös hyvin suosittu vihkikirkko.
Paanukattoa uudistettiin 8500 paanulla
Vuosisatoja vanhaa kirkkoa on jouduttu useastikin korjaamaan ja muun muassa ikkunoita on suurennettu aikojen saatossa huomattavasti alkuperäisestä koosta.
Ensimmäiset korjaukset tehtiin 1700-luvun alkupuolella ja vuosisadan loppupuolella korjaustöiden yhteydessä kirkko koristeltiin seinämaalauksin. Kirkon aikanaan hatarasti tehty perustus ja pahoin kallistunut torni tuottivat huolta ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla ja niitä on korjattu moneen kertaan.
Ennen kirkon 250-vuotisjuhlia tehtiin korjaustöitä ja kirkko muun muassa maalattiin uudestaan. Iso peruskorjaus kirkkoon tehtiin 1950-luvulla, jolloin muun muassa jälleen kerran kallistunutta tornia sekä kirkon seiniä oiottiin, samoin lattioita sekä penkkejä korjattiin.
Viimeksi kirkko oli poissa käytöstä laajamittaisen restauroivan korjausremontin vuoksi vuosina 2017–2022.
Korjaus sisälsi muun muassa kirkon ja kellotapulin hirsikorjauksia sekä ulkoverhousten maalauksia. Kellotapulin peltikatto uusittiin ja rakennusteknisiä järjestelmiä parannettiin. Kirkon paanukaton uudistamiseen tarvittiin 8500 paanua.
Museovirasto ehdottanut maailmanperintökohteeksi
Kylän keskellä sijaitseva Kempeleen kirkko on huomattavimpia pohjalaisten tukipilarikirkkojen säilyneitä edustajia. Poikkeuksellisen tukipilarirakenteen lisäksi kirkon arvoa korostavat sen taidokkaat kirkkomaalaukset.
Museovirasto on ehdottanut Kempeleen kirkkoa maailmanperintökohteeksi sen tukipilarirakenteen vuoksi. Lisäksi se on määritellyt pääsisäänkäynnin yläpuolella olevan Ristiltäotto -maalauksen sekä kirkkosalin vasemmalla puolella olevan Marian ilmestyksen yhdeksi 1700-luvun kauneimmista kirkollisista taideteoksista.
Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana restaurointiin ja korjausrakentamiseen erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa
Kempeleen vanha kirkko
- Valmistumisvuosi: 1691
- Rakennusmestari: Matti Härmä
- Taide: Mikael Toppelius ja Emanuel Granberg
- Kempeleen vanha kirkko on tiekirkkona avoinna 8.8.2024 asti, ma–to klo 11–16.
- Kesällä Vanhassa kirkossa pidetään jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.