Pyhän Tuomaan kirkko on valon arkkitehtuuria

Pyhän Tuomaan kirkko on arkkitehti Juha Leiviskän taidonnäyte, jota pidetään yhtenä hänen päätöistään. Kirkkorakennuksessa on tunnistettavasti esillä hänen muotokielensä. Päivänvalon hyödyntäminen, rakennuksen suhde ympäristöön sekä hillitty materiaalipaletti luovat arkkitehtuuria, jossa tilat soivat valossa.

Apostoli Tuomaan mukaan nimetty kirkko valmistui vuonna 1975 Tuiran seurakunnan pääkirkoksi Oulun Puolivälinkankaalle, kaupunginosaan, joka rakentui 1960-luvun alun voimakkaan kaupungistumisen aikana.

Oulun evankelisluterilaiset seurakunnat yhdessä kaupungin kanssa järjestivät suunnittelu- ja aatekilpailun, jossa haettiin ehdotuksia seurakuntakeskuksen suunnittelun lisäksi Puolivälinkankaan keskusalueen asemakaavalliselle kokonaisratkaisulle.

Kilpailun voitti nuori helsinkiläinen arkkitehti Juha Leiviskä. Hän erottui muista kilpailuehdotuksista vapaalla sommittelutavallaan ja herkällä suhtautumisellaan ympäröivään luontoon.

Suunnitelma piti sisällään seurakuntakeskuksen lisäksi muun muassa virasto- ja nuorisotiloja sekä vahtimestarin asunnon, mutta kustannussyistä lopulliseen toteutukseen päätyi vain kirkko seurakuntatiloineen.

Puolivälinkankaan alueella on paljon havupuuvaltaista kangasmetsää ja sen palvelut ovat keskittyneet vaatimattomaan ostoskeskukseen, jonka vieressä Pyhän Tuomaan kirkko sijaitsee.

Aulatiloista voi ihailla mäntymetsää

Kirkkorakennuksen julkisivut ovat polveilevat ja monimuotoiset. Rauhoittavana tekijänä toimii hillitty materiaalien käyttö. Seinät on verhottu sileällä punaisella tiilellä ja niissä käytetyt puusäleiköt ovat valkoisiksi peittomaalattua sahalautaa.

Rakennuksen oleskeluun tarkoitetut tilat avautuvat suojaisille sisäpihoille, jonne toiminta voi kesäaikana laajentua. Piha-alueen luonnollinen puusto aluskasvillisuuksineen on pyritty säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Rakentamaton metsäalue sijaitsee kirkon vieressä, sille piti alkujaan tulla suunnitelmaan kuuluvia rakennuksia.

Aulatilojen aukotus on harkitusti toteutettu, näkymät avautuvat avarien ikkunaseinien kautta ympäröivän luontoon.

Sisätilojen rikasilmeisyys muodostuu erilaisten päivänvaloratkaisujen avulla, jotka ovat Leiviskän arkkitehtisuunnittelun ydin. Tilat ovat vaihtelevan korkuisia ja sisäpinnat valkoisia, joko sileiksi rapattuja tai puulla verhoiltuja.

Sisään saapuessa voi havaita aulatilojen muodostavan ihmisen mittakaavaisen polveilevan tilan. Aulatilat on erotettu salitiloista yläikkunoilla varustetuilla väliseinillä ja sahalaudoilla verhotut seinä- ja kattopinnat luovat kodinomaista tunnelmaa.

Aulatilojen aukotus on harkitusti ja hillitysti toteutettu, näkymät aukeavat ympäristöön avarien ikkunaseinien kautta, jotka tuovat ympäröivän luonnon ja mäntypuiden lävitse siivilöityvän päivänvalon sisälle.

Aurinkoisena päivänä valo tulvii kirkkosaliin

Kirkkosaliin saavutaan salin sivulta, poikittain alttarin ja keskikäytävän muodostamaa pääakselia kohden. Verrattain matalien ja hämärien hallitilojen kautta kirkkosaliin saapuminen korostaa sen korkeutta ja valoisuutta.

Leiviskä on kuvannut kirkkoa sonaatiksi, jossa loppuhuipennus, kohokohta, on lopussa, ja kirkon arkkitehtuurista prosessia saapumiseksi, päämäärän löytämiseksi ja valaistumiseksi.

Kirkkosali on ylöspäin vapautuva johtaen kattoikkunoiden välityksellä avoimeen yhteyteen taivaankannen kanssa. Päivänvalo siivilöityy kattoikkunoiden kautta saliin ja eri heijastuspintojen kautta valon leikkiä voi seurata seinillä. Kirkkaana talvi-iltana tähtitaivas loistaa kattona.

Kirkkosalin materiaalivalinnat ovat kevyttä ilmettä tukevia. Valkoinen sävy sekä maanläheiset materiaalit – tiili, maalattu hienosahattu lauta, lakattu puu, valkoiseksi maalatut sileät seinäpinnat sekä lasi – luovat arkkitehtonisen kokonaisuuden tiloissa elävän valon kanssa.

Kirkkosalin valkoinen sävy sekä maanläheiset materiaalit luovat arkkitehtonisen kokonaisuuden valon kanssa.

Arkkitehtuuriin sisäänrakennettu taide

Taide on erityisessä asemassa sisätilojen tunnelman luojana. Valkoisille puulevyille temperavärein tehdyt maalaukset ovat oululaisen taiteilija Hannu Väisäsen käsialaa.

Kirkkosalin alttarialue on korotettu kahden askelman verran ylemmäksi muusta kirkkosalista ja sen yllä on Väisäsen tekemä alttaritaulu, joka on osa 13-osaista kirkkorakennukseen suunniteltua Elämän seppele -taideteosta.

Alttarin vasemmalla puolella sijaitsevat 23-äänikertaiset urut on valmistanut sotkamolainen urkurakentamo Tuomi. Urut on sijoitettu lattiatasoon alttarin ja kuorotilan välittömään yhteyteen.

Pyhän Tuomaan kirkon salia on pidetty erinomaisena akustiikaltaan, mikä on tehnyt siitä erityisen suositun paikan kirkkokonserteille.

330 hengen kirkkosalin lisäksi kirkkoon kuuluu kaksi seurakuntasalia. Ne ovat tarvittaessa yhdistettävissä osaksi kirkkosalia ja muodostavat yhdessä tilat jopa 700 hengelle. Avarat ja monikäyttöiset salit yhdessä muiden seurakuntatoiminnoille tarkoitettujen tilojen kanssa soveltuvat moneen käyttötarkoitukseen.

Juha Leiviskä suunnitteli pääsääntöisesti itse kaikki kirkkoon tulevat kalusteet sekä katto- ja riippuvalaisimet. Kohdekohtaisista valaisimista tuli myöhemmin Leiviskän tavaramerkki.

Kansainvälisesti tunnetut suunnittelijat

Pyhän Tuomaan kirkko toimi kahden nuoren ja lupaavan taiteilijan uran ponnahduslautana. Juha Leiviskä nousi tunnetuksi uniikista arkkitehtuurin muotokielestään, jota hän uskollisesti tutki ja kehitti koko uransa ajan.

Marraskuussa 2023 menehtynyttä palkittua akateemikkoa pidetään Suomen nykyarkkitehdeistä kansainvälisesti tunnetuimpana ja erityisesti hänen sakraaliarkkitehtuuriaan on luonnehdittu maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseksi.

Taiteilija Hannu Väisänen on niin ikään yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia moderneja taiteilijoita.
Kokonaisuutena Pyhän Tuomaan kirkko on optimismia herättävä kokemus, jossa valon kokeminen, ei ainoastaan sen näkeminen, saavat tilat elämään ja soimaan. Kaikki tämä asettuu luonnon ympäröimänä mäntypuiden kanssa korkeuteen kohoavan kellotapulin suojaan.

Media-alalta arkkitehtuuriin osaamistaan laajentanut kirjoittaja työskentelee suunnittelijana restaurointiin ja korjausrakentamiseen erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa. Kirkkoarkkitehtuuri-sarjan seuraavissa osissa esitellään Haukiputaan kirkko, Karjasillan kirkko ja Kempeleen vanha kirkko.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää