Pyhän Hengen kirkko on Oulujoen helmi

Oulujoen yli vuosisataiseen kulttuurimaisemaan kuuluu lähes alkuperäisessä asussaan säilynyt Oulujoen kirkon, pappilan ja hautausmaan kokonaisuus.

Kaupungin kauneimman kirkon maineessa olevan kirkon suunnitteli Oulun lääninarkkitehti Victor Joachim Sucksdorff. Puisen, kansallisromanttista jugendia edustavan kirkon piirustukset valmistuivat 1905.

Kirkon hirsiä kerättiin useamman vuoden ajan. Osa rakennuspuista saatiin lahjoituksina jokivarren muilta seurakunnilta ja ne uitettiin jokea pitkin lähelle kirkkomaata.

Osa rakennuspuista saatiin lahjoituksina jokivarren muilta seurakunnilta ja ne uitettiin jokea pitkin lähelle kirkkomaata.

Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1907 ja rakennusmestarina toimi J. Heikkinen. Kirkko rakennettiin Turusen perintötilan maille, Oulujoen pohjoispuolelle, jossa sijaitsi myös vuonna 1899 rakennettu kappalaisen virkatalo, nykyinen Oulujoen seurakunnan pappila.

Kirkkoa ei toteutettu täysin arkkitehdin suunnitelmien mukaan. Muun muassa katto päätettiin rakennusvaiheessa yksinkertaistaa teräväharjaiseksi ja kattoratsastaja jätettiin toteuttamatta. Pääjulkisivun ikkunaornamentit jätettiin myös tuolloin toteuttamatta, samoin kuin arkkitehdin suunnitelmissa olleet maalaukset opetuslasten nimineen.

Vuonna 1908 kirkko oli valmis ja se vihittiin Pyhän Hengen kirkoksi. Viime sotien aikana kirkko sai viereensä sankarihautausmaan.

Kansallisromanttinen ilme graniittiperustasta alkaen

Oulujoen kirkon arkkitehtuuria leimaa yksinkertainen eleettömyys. Se edustaa 1900-luvun alun jugendia kansallisromanttista tyylisuuntaa myötäillen.

Oulujoen kirkko on tyypiltään pitkäkirkko ja sen seinähirret ovat poikkeuksellisen pitkiä ja kookkaita. Kirkon vahva perustus on tehty kotimaisesta harmaasta graniitista.

Terävä harjakatto ja rakennuksen lounaispäädyssä epäkeskeisesti sijaitseva terävähuippuinen torni tavoittelevat korkeuksia. Alttaripäädyssä on lisäksi kaksi matalampaa tornia.

Vuonna 1908 hankitut kirkonkellot ovat yhä käytössä. Ne on valmistettu Bochumin teräsvalimossa Saksassa.

Hirsiseinät ja jugendin sävyjä

Oulujoen kirkon konstailematon tunnelma takaa sen, että kirkkoon on hyvä tulla. Sisätilojen ilmettä leimaavat käsittelemättömät hirsiseinät, jotka ovat vuosikymmenten aikana patinoituneet.

Punahongan kansallisromanttinen sävy korostuu valkoisen alttaripäädyn ja katon rinnalla. Hirsiarkkutornit sijaitsevat näkyvästi kirkkosalissa.

Koristelu sisätiloissa on vaatimattoman tyylikästä. Ilmavat ristikko- ja kaariaiheet, penkit ja koristelistoitukset ilmentävät jugendin pehmeitä sävyjä: viljankeltaista, okraa, männynhavun vihreää ja mustikansinistä. Ikkunoiden vilja-, tähkä- ja orjantappura-aiheet on toteutettu murretuin värein suoraan lasipinnalle.

Suomen mittapuulla ainutlaatuinen arkkitehtoninen ratkaisu sisätiloissa on kirkkosalin alttariseinä, jossa Sucksdorffin suunnitelmissa alttari, saarnastuoli, kuorolehteri ja urut yhdistyvät yhtenäiseksi sommitelmaksi.

1980-luvun entisöinti palautti loiston

Kirkon alkuperäistä sisustusta on monien korjausten yhteydessä muutettu. Vuonna 1957 alttariseinältä poistettiin saarnastuoli, ja Sucksdorffin alkuperäinen alttarimaisema kaarineen ja jugend-pylväineen muutettiin horisontaaliseksi. Saarnastuoli siirtyi alttarin sivulle. 1970-luvulla tehtyjen muutostöiden yhteydessä purettiin myös alttarin yläpuolella olevalta lehteriltä kuoriurut.

Arkkitehti Anna-Maija Ylimaulan 1980-luvun alussa suunnitteleman entisöintityön tarkoituksena oli palauttaa kirkko mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä olemusta ja Sucksdorffin visiota.

Alttariseinä palautettiin lähes alkuperäiseen asuunsa.

Kirkon penkit korotettuine päätyineen rakennettiin alkuperäissuunnitelmaa vastaaviksi. Alttariseinä palautettiin lähes alkuperäiseen asuunsa ja saarnastuoli palautettiin alkuperäiselle paikalleen alttarin yläpuolelle, mutta sitä ei ole otettu käyttöön.

Uusi saarnastuoli sijoitettiin edelleen alttarin sivulle, jotta Oulujoen kirkko olisi evankelisluterilaisen opin mukaan tasapuolisesti sanan ja sakramentin kirkko, jossa toinen ei ole ylempänä toista.

Kirkon pääjulkisivussa olevat ikkunaornamentit ja maalaukset, joissa on opetuslasten nimet, toteutettiin arkkitehti Sucksdorffin piirrosten mukaan. Ratasikkunan ristin keskellä on kirjaimet JHS, Jesus Hominum Salvator, Jeesus ihmisten pelastaja.

1970-luvulla peitetyt kellotornin luukut rakennettiin alkuperäsipiirustusten mukaisiksi, mutta sähköisesti avattaviksi.
Kuorin päätyseinän toisella laidalla sijaitsee Venny Soldan-Brofeldtin pelkistetty, tummasävyinen öljymaalaus, joka kuvaa erämaassa rukoilevaa Jeesusta.

Herkät, modernisti tyylitellyt jugendhenkiset kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Raija Rastas kirkon entisöinnin yhteydessä.

Kulttuurihistoriallinen arvo säilyy

Oulujoen kirkolla on oma jäljittelemätön tunnelmansa, joka viehättää aina uusia sukupolvia.

Se on arvokas kaikkien Museoviraston edellyttämien kulttuurihistoriallisten kategorioiden mukaan: rakennustaiteellisesti, rakennusteknisesti, historiallisesti ja maisemallisesti.

Kukkulalla sijaitsevana ja kauas näkyvänä rakennuksena se on arvokas osa Oulujoen jokivarren kulttuurimaisemaa.

• Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana restaurointiin ja korjausrakentamiseen erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa

Oulujoen kirkko

• Valmistumisvuosi: 1908
• Arkkitehti: Victor Joachim Sucksdorff
• Taide: Venny Soldan-Brofeldtin öljymaalaus, joka kuvaa erämaassa rukoilevaa Jeesusta
• Vinkki: Oulujoen kirkko on osa Oulujoen pyhiinvaellusreittiä.Kesäillan musiikkia -tuokiossa 10.7. baritoni Reijo Alataloa säestää pianolla Minna Joki-Luomala. 31.7. esiintyvät sopraano Petra Rissanen ja mezzosopraano Sanna Leppäniemi joita säestää painolla Natalia Murzina.

Minun kirkkoni

Nykäsenkankaalla asuva Tiina Louet liittyi kirkkoon rippikoulun aikana. Muistoihin on jäänyt kastetilaisuus, joka järjestettiin Oulujoen kirkossa juuri ennen konfirmaatiota, muiden rippikoulukavereiden odotellessa kirkon pihalla.

– Oulujoen kirkko on aina tehnyt minuun vaikutuksen. Nuorena ihailin sen sisätiloja, muun muassa hirsiseinien rouheutta, korkeaa kattoa ja jugend-tyylin yksityiskohtia. Nyt rakennusarkkitehtina näen siinä ainutlaatuisen esimerkin puujugendista ja kansallisromantiikasta.

Louet vierailee lähellä kotia sijaitsevassa kirkossa usein lasten kanssa Kirkonnalle-tapahtumissa. Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet liittyvät vahvasti joulunalusajan perinteisiin.