Kynttilänpäivä tuo valon
Kynttilänpäivä on vanha kristillinen juhlapyhä, sitä tiedetään vietetyn jo 300-luvulla. Sen perinteinen paikka kirkkovuodessa on 40 päivää joulun jälkeen. Mikäli se ei osu sunnuntaille, kynttilänpäivää vietetään seuraavana sunnuntaina. Tänä vuonna kynttilänpäivä on 4. helmikuuta.
Kynttilänpäivä päättää kirkkovuodessa joulun juhlajakson.
Päivän nimen taustalla on vanha katolinen tapa vihkiä tuona päivänä vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät.
Päivän raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin sekä jumalallinen valo, joka hänessä tuli maailmaan.
Mooseksen kirjoissa oli määrätty kaikki esikoispojat Jumalalle kuuluviksi. Vanhempien piti käydä lunastamassa heidät Jumalalta Israelin temppelissä 40 päivää syntymän jälkeen.
Myös ortodoksissa ja katolisessa kirkossa on 2. helmikuuta aiheena Herran temppeliin tuominen.
Hans Holbein vanhemman maalaus ”Kristuksen temppeliin tuominen”, Hampurin taidemuseo
Katolisessa kirkossa kynttilänpäivä on myös Maria-juhla. Maria tuli 40 päivää synnyttämisen jälkeen temppeliin puhdistautumaan. Kynttilänpäivä on Suomessakin tunnettu nimellä Marian puhdistautumispäivä.
Kirkollisessa perinteessä kynttilä on muistamisen ja toivon merkki sekä rukouksen symboli. Kynttilänpäivän kynttilät viittaavat maailman valoon eli Jeesukseen.
Kynttilänpäivän evankeliumiteksti on Luukkaan evankeliumin 2:22–23. Tekstissä kerrotaan, kuinka Joosef, Maria ja Jeesus kohtaavat temppelissä Simeonin ja Hannan, jotka ovat koko elämänänsä uskoneet Jumalaan ja odottavat Pyhän Hengen lupauksen täyttymistä. Pyhä Henki on luvannut, ettei Simeon kuole ennen kuin on saanut nähdä Messiaan, jonka Jumala on valinnut pelastamaan maailman. Temppelissä Simeon ottaa Jeesuksen syliinsä, ylistää Jumalaa ja toteaa, että voi valon nähtyään kuolla rauhassa.
Kynttelinä huomattiin päivien piteneminen
Suomalaisessa kansanperinteessä kynttilänpäivää on aiemmin pidetty sydäntalven päättymisen päivänä.
Silloin on tarkasteltu esimerkiksi valon lisääntymistä ja kevään tuloa. Esimerkiksi sananparsi Jalasjärveltä toteaa, että ”Kevättä kyntteliltä, syystä Pertteliltä”. Kalajoella puolestaan on sanottu, että ”Kynttilänä jo hulluki huomaa, etton päivät pitenny”.
- Lähteinä muun muassa evl.fi, kirkkokäsikirja ja kotus.fi
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.