Kirkkovuosi rytmittää kiivasta ajankulkua
Iki-ihana Hoosianna ja yhden kynttilän ensimmäinen adventti ovat vasta kirkkovuoden alkutahteja. Lisää kiinnostavia, jopa ihmismieltä ravistelevia pyhiä on tulossa., kirjoittaa toimittaja Riitta Hirvonen.
Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisenä adventtina, ensi sunnuntaina 3. joulukuuta.
Uudenvuodenlupaukset – ne mahdottomimmatkin pyrkimykset – ovat perinteinen alku uudelle vuodelle, mutta mitä kirkkovuoden alku voisi tarkoittaa.
Kirkkovuoden ykkössunnuntaihin kuuluvana adventtina lauletaan Hoosianna-hymniä tavallisia pyhiä täydemmissä kirkoissa. Hoosianna hurmaa meidät suomalaiset aina uudestaan eikä se ihmetytä. Onhan moni laulanut tuota virttä koulujen juhlista saakka.
Hoosiannaa on veisattu, vaikka oma olo ei aina niin hurskas olisikaan. Mutta Jumalahan se pyhä onkin emmekä me.
Iki-ihana Hoosianna ja yhden kynttilän ensimmäinen adventti ovat kuitenkin vasta kirkkovuoden alkutahteja. Lisää pyhiä on luvassa, sillä kirkkovuoden kierrossa seurakunta elää viikko kerrallaan mukana kristinuskon keskeisissä Raamatun tapahtumissa.
Kirkkovuoden viettoon on vaikea ketään houkutella, ellei ihminen itse koe tarvetta pitää pyhäpäiviä raamatunkertomuksineen mahdollisuutena tarkastella elämäänsä ja pysähtymätöntä ajankulkua.
Ei tuomiosunnuntaikaan – pyhä, johon kirkkovuosi marraskuussa päättyy – ole pelottelua ja pelkäämistä varten, vaan se on tilaisuus kysyä itseltä, olenko rakastanut lähimmäistä kuten itseäni.
Tilinteko saattaa olla tuskaisaa, mutta silti kannattavaa.
Kirkkovuoden pyhäpäivät ovat kuin kuusikymmenpäinen ihmisjoukko, josta tunnemme joitakin. Joulun ja pääsiäisen paremmin, mutta suuremmasta osasta emme ole ehkä koskaan kuulleetkaan.
Vai tiedätkö, milloin vietetään Jumalan sanan kylvön sunnuntaita? Myös tuon helmikuisen pyhän sanoma on huomionarvoinen, vaikka päivää emme erityisesti juhlikaan. Kylväkää oikeudenmukaisuutta, jyrähtää Vanhan testamentin teksti tuolloin.
Lopuksi: kirkkovuosi ei ole pelkkää itsetutkiskelua, vaan se tarjoaa yhteen tulemisen mahdollisuuden läheisten ja ystävien kesken.
Jos tunnemme kristillisen juhlaperinteemme, voimme keksiä myös uusia, omia tapojamme viettää vaikkapa pääsiäisen tummia päiviä ja pääsiäisaamun riemunhetkiä.
Vuodenkiertoon liittyy kaikissa kulttuureissa perinteitä. Kirkolliset juhlapäivät ovat muotoutuneet osaksi eurooppalaista kalenteria vuosisatojen kuluessa.
Olisiko noin pitkä perinne säilynyt, ellei kirkkovuoden vietossa erilaisine pyhineen olisi jotain suurta viisautta?
Kuva kirkkovuoden pyhistä: Kirkon selkokieliset verkkosivut
Tilinteko saattaa olla tuskaisaa, mutta silti kannattavaa.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.