Kirkollisverolla saadaan aikaan yhteistä hyvää

Onko lähipiirissäsi lapsia tai nuoria, jotka käyvät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kerhoissa tai leireillä? Kuulitko umpikujaan ajautuneesta ihmisestä, joka sai apua seurakunnasta? 

Tao kohtasitko sairaalan käytävällä papin mennessäsi tapaamaan vaikeasti sairasta läheistäsi? Näitä ja monia muita kirkon palveluita rahoitetaan kirkollisverorahoilla. 

Kirkollisveroa kerätään kirkkolain mukaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen.  Verorahoilla rahoitetaan kristillistä kasvatusta ja hyvinvoinnin tukea, diakoniaa, sielunhoitoa, jumalanpalveluksia, kasteita, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia, musiikkitoimintaa sekä lähetystyötä, kansainvälistä diakoniaa ja muita kristilliseen sanomaan perustuvia palvelutehtäviä.

Kirkollisvero turvaa hyvinvointiyhteiskuntaa

Kirkollisverovaroista kertyy merkittävä potti, jolla kirkko osaltaan turvaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. 

Keskimäärin kirkollisvero oli vuonna 2024 hieman yli 400 euroa maksajaa kohti. Maksetun veron suuruus vaihtelee maksajan kunnallisverotuksessa verotettavan ansiotulon määrän sekä kunnittain vaihtelevan kirkollisveroprosentin mukaan. Näissä on merkittäviäkin eroja.

Kaaviossa kulut on esitetty tuhansina euroina.

Yleiseen seurakuntatyöhön sisältyvät jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset kuten hautaan siunaaminen, aikuistyö sekä muut seurakunnalliset tilaisuudet. Palveluihin sisältyvät diakonia, perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja palveleva puhelin. Kaaviossa kulut on esitetty tuhansina euroina.

Diakoniatyö kannattelee heikommassa elämäntilanteessa 

Mihin kirkko sitten käyttää kirkollisverovaroja?

Kaikkein eniten kirkollisverovaroja käytettiin lapsi- ja nuorisotyöhön vuonna 2024, yli 330 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen osuus tästä summasta oli yli 105 miljoonaa, rippikoulutyön noin 86 miljoonaa, nuorisotyön noin 129 miljoonaa ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan noin 12 miljoonaa euroa. 

Kirkon diakoniatyöhön käytettiin viime vuonna 124 miljoonaa euroa. Seurakunnissa diakoniatyö on käytännön huolissa kannattelemista: keskusteluapua, ruoka-apua tai neuvoja talousasioissa, joskus myös pienimuotoista rahallista tukea akuutissa hätätilanteessa.

Diakoniatyön tärkeä tehtävä on myös tuoda ihmisiä toistensa pariin ja vahvistaa osallistumisen mahdollisuuksia kaikkein heikoimmassa elämäntilanteessa oleville. Siten diakonia on kirkon ydintehtävän toteuttamista.

Tästä ruohonjuuritason työstä ja ahdingossa auttavista sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutetuista diakoniatyötekijöistä kirkko saa joka päivä kiitosta.

Mukana ihmisten arjessa ja juhlassa

Kirkko on mukana ihmisten arjessa ja juhlassa. Ristiäiset, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautajaiset ovat seurakunnan toimittamia kirkollisia tilaisuuksia. Vuonna 2024 kirkollisia toimituksia järjestettiin lähes 80 000 ja niihin osallistui noin 2,3 miljoonaa henkeä.

Kristilliset pyhäpäivät kuten pääsiäinen, pyhäinpäivä ja joulu rytmittävät vuoden kulkua ja tuovat tauon työn keskelle. Juhliin liittyvät perinteet rakentavat yhteisöä ja välittävät kulttuuria ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle. 

Messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta vietetään sunnuntaisin, joka on kristittyjen pyhäpäivä.  Messuihin voi mennä yksin, mutta ne ovat myös tilanteita, jossa kohtaa toisia ihmisiä. Yhteisöllisyys jatkuu myös jumalanpalveluksen jälkeisillä kirkkokahveilla. 

Kirkossa järjestetään myös muita hartaustilaisuuksia, esimerkiksi hiljentymis- ja rukoushetkiä. Vuonna 2024 messuihin ja muihin jumalanpalveluksiin ja hartaushetkiin osallistui lähes 6,8 miljoonaa ihmistä. 

Kirkko keskellä kylää  rakentaa yhteisöllisyyttä

Kirkko on suuri kiinteistöomistaja. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon omistuksessa on noin 6800 rakennusta. Näistä viidesosa on kirkkolain tarkoittamia kirkollisia rakennuksia eli kirkkoja, kellotapuleita, siunauskappeleita ja hautakappeleita. Muita seurakuntien omistuksessa olevia rakennuksia ovat muun muassa seurakuntatalot sekä leiri- ja kurssikeskukset. 

Kiinteistötoimen kustannukset ovat seurakunnissa merkittävät. Seurakuntien toimitilojen nettokustannukset olivat viime vuonna 311,2 miljoonaa euroa.

Kirkon seinien sisällä tarjotaan seurakuntalaisille monipuolista toimintaa. Hengellisen toiminnan lisäksi kirkoissa järjestetään myös muun muassa konsertteja. Kirkon tiloissa harjoittelevat kuorot ja kokoontuvat seurakunnan kerhot. 

Myös erityistilanteissa, esimerkiksi kriiseissä, kirkot avaavat ovensa kriisin kohdanneille ja niille, jotka haluavat käsitellä surua ja hätää turvallisessa ympäristössä. 

Kulttuuriperintö rakentaa  kristillistä identiteettiä

Kirkolla on vuosisatojen ajan ollut merkittävä rooli yhteisen kulttuuriperinnön rakentajana ja vaalijana. 

Seurakunnissa säilytetään ja välitetään kansallisesti arvokasta kulttuuriperintöä tuleville sukupolville ja samalla kannetaan vastuuta hengellisestä jatkuvuudesta.

Kirkon aineellinen perintö – kirkollinen kulttuuriympäristö hautausmaineen, rakennuksineen sekä kirkkojen esineistö ja taide – välittävät meille tietoa menneestä ja ilmentävät esimerkiksi kristillisiä tapoja, arvoja ja uskoa. 

Suomen suurin ammattimuusikoiden työnantaja

Tiesitkö, että evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurin yksittäinen ammattimuusikoiden työnantaja?  Seurakunnissa työskentelee noin 900 korkeakoulutettua musiikin ammattilaista, kanttoria.

Lisäksi kirkko tarjoaa esiintymistilaisuuksia usealle sadalle freelance-muusikolle sekä tietenkin musiikin harrastajille. Kirkoissa on vuosittain noin 15 000 musiikkitilaisuutta; viime vuonna ne kokosivat noin 1,6 miljoonaa osallistujaa.

Kanttorit ja muut seurakunnan musiikkityöntekijät harjoituttavat kuoroja ja järjestävät konsertteja ja muita musiikkitapahtumia seurakunnissa. Kanttorien johtamia kuoroja on ympäri maata satoja ja niissä laulajia kymmeniätuhansia.

Seurakuntien järjestämiin konsertteihin ja muihin musiikkitilaisuuksiin on usein vapaa pääsy, ja tarjontaa on kaikenikäisille.

Oikeudenmukaisemman  maailman puolesta

Kirkko tekee yhteistyötä muiden maiden kirkkojen kanssa ja tukee lähetystyötä eri puolilla maailmaa. Lähetystyöhön käytetään vuodessa noin 35 miljoonaa euroa. 

Kirkon eri yhteistyöjärjestöt, näistä suurimpina Kirkon ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura saavat rahoitusta seurakuntien lisäksi myös muilta tahoilta, kuten yritys- ja yksityislahjoittajilta ja valtion avustuksina. 

Kirkollisverotuloja ei ole tarkoitettu hautaustoimeen

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on saanut valtiolta tehtäväksi huolehtia hautaustoimen palveluista. Hautaustoimella tarkoitetaan hautausmaiden ylläpitoa, hautaamiseen liittyviä palveluja, vainajien säilytystä ja krematoriotoimintaa. 

Palvelut on tarkoitettu kaikille suomalaisille, myös niille, jotka eivät kuulu kirkkoon. Siksi kirkko saa tähän valtion rahoitusta. 

Hautaustoimen kustannukset on tarkoitettu katettaviksi seurakuntien saamalla valtionrahoituksella sekä tehtävistä perittävillä maksutuotoilla. Kirkollisverotuloja ei siis ole lähtökohtaisesti tarkoitettu käytettäväksi hautaustoimeen.

Kirkon valtionrahoitusta leikattiin tuntuvasti viime vuonna. Nykyisellään se kattaa hautaustoimen kustannuksista enää vain noin puolet. Tästä syystä monet seurakunnat joutuivat korottamaan hautaustoimen maksuja vuoden 2025 alussa.

Valtionrahoituksen leikkauksista ja maksutulojen riittämättömyydestä johtuen monet seurakunnat joutuvat käytännössä käyttämään myös kirkollisverovaroja hautaustoimen tehtävien hoitamiseen.