Leikkaus olisi perustuslain vastainen

Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotus pitää sisällään esityksen leikata valtion antamaa rahoitusta 20 miljoonalla eurolla.

Hallitus aikoo leikata summasta, jonka valtio maksaa kirkolle korvauksena yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta.

Kirkkohallitus pitää esitystä perustuslain vastaisena.

Valtion rahoitus on korvaus niistä yhteiskunnallisista ja lakisääteisistä tehtävistä, jotka valtio on antanut tehtäväksi seurakunnille ja seurakuntayhtymille. 

Valtiolta saatavalla rahalla evankelis-luterilaisen kirkon tulisi hoitaa tautaustoimi, pitää yllä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja irtaimistoa sekä kehittää kirkon hoitamaa väestökirjanpitoa.

Kirkollisverovarojen käyttäminen yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen asettaisi kirkon jäsenet ja kirkkoon kuulumattomat keskenään eriarvoiseen asemaan, Kirkkohallitus katsoo.

Hallituksen ajatus rikkoo Kirkkohallituksen mielestä perustuslain 6. pykälässä säädettyä syrjintäkieltoa sekä 11. pykälässä säädettyä uskonnonvapautta.

Kirkkoon kuuluvat ja kirkkoon kuulumattomat asetetaan keskenään eriarvoiseen asemaan, jos kirkollisverotuloja käytetään yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen.

Kirkkohallitus muistuttaa, että kirkon valtiolta saama rahoitus ei edes nykyisellään kata seurakuntien lakisääteisten tehtävien koko kustannusta. 

Jos nyt ehdotetut leikkaukset toteutuvat, valtiolta saatava rahoitus kattaisi enää noin 50 prosenttia tehtävien kokonaiskustannuksista. 

Kirkko vastaa kaikkien vainajien hautaamisesta

Ylivoimaisesti suurimman osan valtiolta saatavasta rahoituksesta vie hautaustoimi. Kirkko vastaa kaikkien vainajien – myös kirkkoon kuulumattomien – hautaamisesta. 

Hautaustoimilain mukaan seurakunta tai seurakuntayhtymä voi periä maksuja hautasijan luovuttamisesta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta. 

Hautaustoimilaki edellyttää, että kaikilta peritään maksua saman verran, kuuluivat he kirkkoon tai eivät.

Kirkkohallitus muistuttaa, että valtion rahoitus ja kirkollisverotulot eivät ole toisiinsa rinnastettavia kirkon tulonlähteitä.

Valtion rahoitus on korvaus yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta, kirkollisverotulo puolestaan käytetään kirkkolain mukaisesti seurakuntien ja kirkon tehtävien rahoittamiseen.

Nyt esitetty leikkaus valtionrahoitukseen tarkoittaisi, että yhteiskunnallisia tehtäviä jouduttaisiin rahoittamaan myös kirkollisverotuloilla. Kirkon jäsenet siis maksaisivat osaltaan yhteiskunnallisten tehtävien hoitoa.

Hautausmaksuihin voisi tulla iso korotus

Kirkkohallitus toteaa, että esitetty leikkaus heikentäisi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää toimintaa ja uhkaisi nostaa hautaustoimen maksuja.

Kirkkohallitus arvioi, että hallituksen leikkausten toteutuminen merkitsisi keskimäärin noin 400 euron hautausmaksun korotusta hautausta kohden, jos lisäkustannus viedään suoraan hautaustoimesta perittäviin maksuihin.

Tätä voidaan pitää merkittävänä ja suorana vaikutuksena ihmisten arkeen.

Kirkkohallitus toteaa lausunnossaan, että hautausmaiden ylläpito ja vainajien hautaamisesta huolehtiminen ovat terveydensuojelullisesta näkökulmasta välttämättömiä yhteiskunnallisia tehtäviä. 

Kun tällainen välttämätön yhteiskunnallinen tehtävä annetaan kirkon seurakuntien tehtäväksi, valtion on perusteltua huolehtia, että seurakunnilla on taloudelliset edellytykset tehtävän hoitamiseen.

Kirkon jäsenet joutuvat osallistumaan kirkolle annettujen yhteiskunnallisten tehtävien maksamiseen, jos nyt esitetty leikkaus toteutuu.

Seurakunnat ovat varautuneet vainajien hautaamiseen kaikissa turvallisuustilanteissa. Hautaustoimen valmiussuunnittelussa joudutaan varautumaan myös vainajien määrän äkilliseen kasvuun sekä riittäviin henkilöstö- ja koneresursseihin, kylmäsäilytystiloihin ja krematorioihin.