Ihmisten kohtaaminen on parasta päihde- ja kriminaalityössä

Aiemmin mielenterveys- ja päihdetyön parissa työskennellyt Jonna Ollakka ei epäröi kertoa, mikä hänen työssään päihde- ja kriminaalidiakoniatyöntekijänä on parasta.

– Ihmisten kohtaaminen, ehdottomasti. Olen työskennellyt heikoimmassa asemassa olevien ja moniongelmaisten ihmisten kanssa, ja pidän tätä työtä todella tärkeänä, Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa puolen vuoden työrupeaman huhtikuun alussa aloittanut Ollakka sanoo.

Ollakan työnkuva on monipuolinen. Hän ottaa vastaan pääasiassa päihdeongelmaisia sekä vankeja ja heidän läheisiään.

Hän on mukana myös Sofia seurakuntakeskuksen avoimissa ruokapalveluissa, kuten Diakonian aamupalalla.

”Vahvuuteni tässä työssä on nimenomaan se, että osaan katsoa maailmaa ja asioita laajasta näkökulmasta.”

Lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä seurakuntatyön erityispalveluiden diakoniatyöntekijä Kaisa Jaakkolan kanssa.

– Käymme yhdessä Kenttätien Huilissa sekä Oulun alueen vankiloissa. Teemme myös yhteistyötä Verton ja Katuklinikan kanssa ja järjestämme erilaisia päihdetyön leirejä.

Diakoniavihkimyksen helatorstaina saanut Ollakka kertoo, että päihde- ja kriminaalityötä kehitetään koko ajan.

Toiveena on, että työntekijät pääsevät jalkautumaan enemmän esimerkiksi Oulun keskustan alueelle.

– Seurakunnan tekemä työ korostuu tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa entisestään. Diakoniatyöntekijöihin ei kohdistu samanlaisia ennakkoasenteita kuin muihin viranomaisiin: tästä on usein etua asiakastyössä.

Ollakka nauttii työstään valtavan paljon. Työkokemus psykiatrisesta hoitotyöstä sekä erilaisista asumis- ja lastensuojeluyksiköistä antaa varmuutta työotteisiin.

– Vahvuuteni tässä työssä on nimenomaan se, että osaan katsoa maailmaa ja asioita laajasta näkökulmasta.