Martinkulma: Soi vienosti murteeni soitto

Muutin Ouluun tasan 60 vuotta sitten, joten voinen jo käyttää muunnellen paikallista sanontaa ”Oulussa oon ja kehtaan sanua”!

Aloin juontaa Yleisradiolle oululaista radioviihdettä Matti Eskon, Jamppa Tuomisen ja teatterimme taitavien näyttelijöiden kera sunnuntaiaamuisin ja lauantai-iltaisin.

Ensiopit Oulun murteesta minulle, ”tullista tulleelle etelävvarekselle”, antoi käsikirjoittajani Antti Aalto, joka kirjoitti Kylmä tila, lämmin leski -sketsiin eläinsuojelijan käynnistä Kämäräisen emännän luona näin: Älä nää Kämäräeskän räähkä rääkkää kääkkää hämäräsä lääväsä! 

Jukka Ukkolan murrekirjassa Ookko nä (WSOY 2000) on klassikkoja kuten aaninki (aavistus), hoksnokka (nopeaälyinen), jankki (leipäpuuro), panksuuni (eläke), pasteerata (kävellä), törsti (tärkeilevä), orijailla (arkailla), ölövinä (muina miehinä), ällyyttää (puijata) ja äsehtiä (jahkailla). Teknologiaakin löytyy: haitekki (high tech), heleppi (help), vemputin (joystick) ja vöörti (word).

Nörtit saattoivatkin sanailla toisilleen: Sinnoot näämä ostanu retliinit (sinipunainen) kuoret höpöttimmees (kännykkä)! Värkkääkkönä käläkättimiä (kännykkä)? Tai Ossaakkonä nouhauta ja myökkönä haitekkia? Tahi Alakkonä milijonääriksi? Taikka Älähänä Näkkäläjärvi käläkätä!

Esko ”Siltavahti” Viirret julkaisi vuonna 2002 Avojalakasen akkunan (Suomenmaa). Murrekirjassa on noin 3000 sanaa, joista ruotsin kieleen perustuvia on yli 700. Ranskaakin löytyy kuten karamelli / kompiainen (compien), makeinen / pompooli (bobbob), alushame / kompineesi (combinacíón), putka / korttikaari (corps de garde / päävartio) ja kävelykatu Rotuaari (trottoir).

Pystönä (ylpeä) ja törstinä (koppava, tärkeilevä) kuluki Pajanterikin, vaikka oli sepänsälli.

Päästä veettävä ja takkaa latattava (ladattava) se on tuo meiän makkuus (sänky).

Polliisi raijaa (kuljettaa) päitynyttä (päihtynyttä) korttikaariin (putka/corps de garde/päävartio).

Sielä se vaivanen roppa (keho) riskaantuu, sano ukko kuppuusaunasta (kuppaus). Jotakin roppia (lääke) pitäs saaha, juilii (kolottaa, vihloa) ja jomottaa joka puolelta. Resehtisä (resepti) kyllä on,  että elläimille, vaan nöyryyshän se kaunistaa, sano isäntä, kun sian pirtua ryyppäsi.

Jukka Ukkolan Oulun murteen uudessa sanakirjassa Ookko nää (BoD 2016) on opastus turisteille paikallisten kanssa käytävään keskusteluun: Good morning. Moro. How are you? Ookko nää pölijä? Excuse me. Oho. I beg your pardon. Tä? Could you speak more slowly, please. Elähän käläkätä. I´m sorry, I don´t understand. Minnoon ihan älliskukkona. Come in! Tuu sissään! Thank you. Tattista. I´d love to, thank you. Joo. See you later. Heleperin haltuun!

Kirjoittaja on oululainen tietokirjailija