Millaisen unen näit yöllä?

Oululainen Tilmann Bösinger on ollut koko aikuisikänsä kiinnostunut unista. Hänen yöllisiä rutiinejaan on ollut vuosikymmenien ajan unien muistiin kirjoittaminen.

Bösinger ei kirjoita unikirjaansa tarkasti koko unta. Hän laittaa ylös avainsanoja – vaikkapa auto tai meri – ja palauttaa niiden avulla aamulla unen mieleensä.

Kiinnostuksen uniin Oulun yliopiston fysiikan laitoksella työskennellyt Bösinger on perinyt pappisisältään ja lääkäriäidiltään.

Uniin liittyy myös tärkeä henkilökohtainen nuoruuden kokemus.

– Kävin opiskeluaikanani hetken aikaa psykoterapiassa ja siinä unet olivat yksi olennainen työväline.

Tilmann Bösingerin mukaan unissa on viestejä, jotka kannattaa huomioida. Joskus ne ovat aivan pieniä välähdyksiä.

Uniaan hän miettii päivittäin.

– Ne ovat minun hyviä kavereitani, hän kuvailee.

Unet eivät ole turhia eilispäivän jälkinäytöksiä

Bösinger sanoo, että ei ole sattumaa, millaisia unia itse kukin näkee yöllä.

– Unet työstävät edellispäivän kokemuksia. Ne muokkaavat niistä eräänlaisen näyttelyn tai käsittämättömän rikkaan teatterikappaleen.

– Unissa on mukana elettyä elämäämme – ehkä pettymyksiämme ja toiveitamme – jotain, mitä olemme päivänvalossa työntäneet sivuun, mutta joka on koskettanut meitä syvästi, ehkä tiedostamattamme.

Bösinger pitää uniaan, erityisesti painajaisunia, pettämättöminä kompasseina.

– Uni antaa mahdollisuuksia nähdä oma sokea pisteensä.

Unien äärelle on uskallettava pysähtyä

Bösingeriä unet auttavat havahtumaan, mitä omassa elämässä on tapahtumassa: kuljenko oikeaa tietä? Onko elämässäni jokin vääristymä, joka pitäisi oikaista?

Bösingerin mukaan unien kanssa työskentely vaatii harjoittelua sekä rohkeutta ja avoimuutta viipyä kenties hyvinkin arvoituksellisten ja monikerroksellisten unien äärellä niiden merkitystä kysellen.

– Harjoittelu ja elämä itse opettavat oivaltamaan yhteyden unien ja valve-elämän välillä.

Bösinger pitää unia arvokkaina myös siksi, että unet puhdistavat aivoja.

– Unet ovat luonnon keksintö, ne puhdistavat ”ylimääräisen roinan” aivoistamme.

– Unet tekevät meissä työtä meistä riippumatta.

Kaikille unilleen Bösinger ei anna yhtä suurta arvoa. Hän kertoo saavansa unistaan muutaman kerran kuukaudessa selkeän viestin, jolle antaa merkityksen.

Vaikka unimaailma on tärkeä Bösingerille, toteaa hän:

– Elävä elämä on unia tärkeämpi asia.

Kulkeeko Jumalan viesti vain sanojen kautta?

Raamattu sisältää monia kertomuksia unista. Raamatun alkulehdiltä sen viimeisiin lukuihin saakka unet ovat olleet yksi Jumalan tapa ilmoittaa itsestään.

Tästä huolimatta Tilmann Bösinger kertoo puhuvansa varovaisesti unista kristittyjen parissa, joita ei tunne.

– Unet eivät ole kovinkaan paljon esillä seurakunnissa. Se on yllättävää. Minä ihmettelen, miksi näin on.

– Osa kristityistä ajattelee, että Jumala puhuu vain Sanassa, Raamatussa, eikä muuta kanavaa Jumalan ilmoitukselle tarvita.

Kristillisyyden historiassa on tarinoita uskonnollisista hurmoksista ja unissa saarnaamisesta. Vanhassa testamentissa Jeremia varoittaa valheunia julistavista profeetoista.

Bösinger arvioi, että tässä on syy, miksi kristillisyyteen liittyy varovaisuutta nähdä unet Jumalan puheena.

Kiinnostus uniin on kasvanut kirkossakin

Bösingerin mukaan kiinnostus uniin on lisääntynyt viime vuosina – myös kirkon työntekijöiden parissa. Seurakunnan työntekijöitä, esimerkiksi sielunhoitotyötä tekeviä, on koulutettu kuuntelemaan asiakkaidensa unia.

Uniryhmät, jollaiseen Bösinger itsekin Oulussa kuuluu, ovat yleistyneet Suomessa.

Uniryhmiin kohdistuvan kiinnostuksen taustalla Bösinger uskoo olevan ihmisten tarpeen rikastuttaa elämäänsä henkisesti ja hengellisesti myös unien avulla.

– Pelkkä rationaalinen, tieteellinen maailmankuva elämästä voi kyllästyttää nykyihmistä, hän toteaa.

Elävä elämä on unia tärkeämpi asia.

Tilmann Bösinger