Montassa onnistunut kalaleiri: kalastustaidot karttuivat, vaikka saalit jäi vähäisiksi

Kaleirien taustalla ovat 2000-luvun alussa perustetut supersuositut kalakerhot. Kun ne loppuivat,  innokkaat kerholaiset ryhtyivät järjestämään leirejä kaksi kertaa vuodessa. Kalaleireille ilmoittaudutaan innokkaasti eivätkä kaikki halukkaat mahdu mukaan.

Kolmas päivä eikä vieläkään kalaa, huokaisee nuori kalaleirin osallistuja Montan leirintäalueella Muhoksella Oulujoen rannalla.

Todellinen kalamies ei anna kuitenkaan periksi, vaan miettii, löytyisikö jostakin kohtaa jokivartta paikka, jossa kalaonnea vihdoin olisi. Saisiko leirin johdolta luvan lähteä yrittämään?

Oulujoen ja Kiimingin seurakunnan kalaleirillä on leppoisa tunnelma, vaikka runsasta kalansaalista ei ole veneisiin nostettukaan. Lämpö hellii ja samanhenkisessä porukassa viihtyy helposti. Veneretkillä kokeneimmilta saa arvokasta oppia kalastamiseen.

Kaloja Montassa narrasi kesäkuun alkupäivinä kolmisenkymmentä kalastuksesta kiinnostunutta leiriläistä. Joukossa oli myös neljä perhekuntaa, vanhemmat lapsineen.

Kalaleirien suosion taustalla on mahdollisuus tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Kaverisuhteita solmitaan kalastuksen lomassa.

Kalakerhoon kymmenittäin osallistujia

Oulujoen nuorisotyönohjaaja Pertti ”Purtsi” Putila kertoo suositun kalaleirin taustoja:

Ennen leiritoimintaa oli Lämsänjärven seurakuntakodin kalakerhoja, jotka perustettiin 2000-luvun alussa.

– Idea kerhosta syntyi eräällä seurakunnan perheleirillä saunakeskusteluissa. Yhden mainoksen perusteella väkeä tuli niin paljon, että meidän piti perustaa kolme erillistä kerhoa.

– Lähijärvessä kerholaisten oli helppo testata itse tehtyjä vieheitä, Putila kehuu paikkaa, jossa kalakerho syntyi.

Myöhemmin kerhotoiminta lakkasi kokoontumispaikan mennessä remonttiin.

– Leiriperinne on kuitenkin jatkunut lähes katkeamattomana jo reilut 20 vuotta: kesäisin on ollut kalaleiri ja kevättalvisin pilkkileiri. Aina kun leirimainos julkaistaan, leirit tulevat täyteen. Tulijoita olisi enemmän kuin voimme ottaa osallistujia.

Putila kiittää muun muassa edesmennyttä perhomestaria Tero Järvensaarta ja vaappumestari Asko Lindgreniä osaamisen jakamisesta.

– Näillä miehillä on ollut iso merkitys kalastusinnostuksen herättämisessä. Pojat imivät heiltä kaiken mahdollisen opin.

Harrastus muuttui ammatiksi

– Ensimmäisestä kalakerhosta toimintaan jäi mukaan iso joukko nuoria, joista tuli myöhemmin kerhonohjaajia, kalakavereita ja myös työkavereita. Joidenkin kanssa yhteistyö on jatkunut jo yli 20 vuotta, Putila iloitsee.

Yksi heistä on Jarkko Auno, joka kertoo tulleensa Lämsänjärven kerhoon 13–14-vuotiaana.

Aunon voisi oikeastaan sanoa olevan tuolla samalla tiellä edelleen. Nyt hän on kalastusopas ja yrittäjä, joka vie lähinnä ulkomaisia turisteja eri vesistöihin kalanpyyntiin.

Lämsänjärven kalakerholaisista Auno löysi itselleen kavereita, joista on tullut vuosikymmenten saatossa tiivis ystäväjoukko. Osa heistä harrastaa yhdessä kilpakalastusta menestyksekkäästi.

– Bestman häissäni oli kalakerhokaveri vuosien takaa, Auno kertoo esimerkin kerhon pitkistä lonkeroista tähän päivään.

Putilan kalaleirejä Auno ei ole jättänyt väliin. Nyt hän haluaa opettaa vuorostaan nuorille leiriläisille kalastamisen taitoja.

Eikä leirillä ole kyse pelkkien taitojen kartuttamisesta, hän sanoo.

– Toivon, että täältä Montastakin leiriläiset saavat toisistaan hyviä ystäviä.

Jarkko Auno tuli aikoinaan nuorena poikana kalakerhoon. Nyt on hänen vuoronsa jakaa oppia nuoremmille kalastuksen harrastajille.

Jarkko Auno tuli aikoinaan nuorena poikana kalakerhoon. Nyt on hänen vuoronsa jakaa oppia nuoremmille kalastuksen harrastajille.

Leirejä ehditään jo odottaa

Lapsensa kanssa Monttaan tullut äiti haluaa kiittää leirin ohjaajia lämpimästi. Hän kertoo tutustuneensa Putilaan kalakerhossa Lämsänjärvellä, kun yhdelle perheen lapsista etsittiin mieluista harrastusta.

– Lapsemme koki kerhossa olonsa tervetulleeksi ja kalaleiritkin tulivat elämäämme. Ne ovat hetkiä, joita odotetaan yhä kovasti.

Äitikin viihtyy leireillä, joita on pidetty vuosien aikana Oulun seurakuntien leirikeskuksissa ja välillä muissakin maisemissa.

– Nämä tapahtumat tuovat elämäämme iloa ja hyvinvointia, hän kertoo.

Mutta niin, saivatko nuo hieman epäonniset nuoret kalastajat leirinohjaajilta luvan lähteä kokeilemaan kalaonnea hieman kauempaa joen varrelta?

Putila ja leirin toinen vetäjä, Kiimingin nuorisotyönohjaaja Ville Valtonen antavat luvan, mutta niin Montassa kuin kalaleireillä muutoinkin, lapset liikkuvat maalla ja vesillä vain vanhempien leiriavustajien seurassa.

Jiri Lauronen toimi leirillä isosena ja piti huolta nuoremmista leiriläisistä.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää