Muhoksen tapuli saa viirin
Ristinmuotoinen viirisalko muistuttaa katolla alunperin ollutta koristetta. Uudessa viirissä komeilee lohen pää, mutta siinä on nähty eksoottisempiakin otuksia.
– Edellinen salko oli paikallaan 250 vuotta. Tämä kestää ainakin saman verran.
Haukiputaalainen Mikko Jurvelin antaa reilun takuun viirille, joka komeilee pian Muhoksen kirkon tapulissa. Jurvelin on koonnut ristin muotoisen viirisalon ja siihen lohen päätä muistuttavan koristeen Haukiputaan Holstinmäessä sijaitsevassa pajassaan.
Kun viirisalko on kiinnitetty tapulin huipulle, rakennuksen ulkonäkö palaa lähemmäksi alkuperäistä. Ennen nykyistä ristiä paikalla on ehtinyt olla kaksi erilaista viiriä.
Malli löytyi museosta
Ajatus viirin asentamisesta syntyi kirkon ja tapulin kunnostustöiden yhteydessä. Tuolloin huomattiin, että kuparipellillä päällystetyn ristin saumat olivat vuotaneet ja sisään päässyt vesi oli lahottanut ristin puisia sisäosia.
Malli viirisalkoon saatiin entisestä salosta. Se ja vanhat viirit ovat tallella Muhoksen museossa, kertoo uuden viirin suunnitellut arkkitehti Jorma Teppo.
– Vuonna 1762 valmistuneessa tapulissa oli ensin lohikäärmeen tai leijonan päätä muistuttava viiri. Siihen on leikattu tapulin valmistumisen vuosiluku. Tämän jälkeen se on korvattu linnun siipeä muistuttavalla viirillä, jossa on vuosiluku 1893.
Tarkkaa tietoa siitä milloin viiri on korvattu ristillä, ei ole, mutta tapuliin tiedetään tehdyn korjauksia 1940- ja -70-luvuilla.
Viirisalolla on pituutta 4,5 metriä.
Kalalla on monenlaisia merkityksiä
Uusi, lohen päätä muistuttava viiri sisältää monenlaista symboliikkaa.
– Jokemme on lohijoki, sillä kala nousee nykyisin Muhokselle saakka, perustelee kirkkoherra Jouni Heikkinen.
– Lisäksi kala on kristinuskon symboli. Kun Jeesus, Kristus, Jumalan poika ja pelastaja käännetään kreikaksi, sanojen ensimmäiset kirjaimet muodostavat ikhthys-sanan. Se tarkoittaa kalaa.
Heikkisen mukaan uusi viiri käy yksiin myös kirkonkellojen soittoäänen kanssa.
– Muhoksen kirkonkellojen soinnissa on kuultavissa sanat lohta, leipää, lohta, leipää.
Holstinmäeltä on lähtenyt tavaraa moneen paikkaan
Neljä ja puoli metriä pitkä viirisalko on syntynyt monen ammattilaisen yhteistyönä. Konstruktiotekniikan insinöörinä Mikko Jurvelin on tottunut pohtimaan, kuinka erilaiset ideat toteutetaan käytännössä.
– Viirisalkoa tehdessä mietin, kuinka siinä olevat pallot saataisiin aikaiseksi. Keksin, että niihin saa muotin pallon muotoisista putkipäädyistä.
Jurvelinin käsistä on syntynyt esineitä useisiin julkisiin tiloihin kuten Zeppeliinin kauppakeskukseen, Helsingin Oopperataloon ja Oulun Technopolikseen. Viimeisimmäksi hän on ratkaissut, kuinka Oulussa sijaitsevan liikerakennuksen ulkopuolelle sijoitettava kruunu saataisiin pyörimään sopivalla nopeudella.
– Minä ja setäni Pekka Jurvelin teemme eläkepäiviemme iloksi kaikkea sellaista, mitä muut eivät välttämättä alkaisi tekemään, ideanikkari sanoo.
– Tämä Muhoksen viirisalko taitaa tosin olla viimeisimpiä töitä, kokoaikaisesti eläkkeelle vetäytymistä harkitseva Jurvelin toteaa.
Muhoksen tapulin viirisalko maalataan vielä mustalla pulverimaalilla. Sen jälkeen se on valmis kuljetettavaksi kirkonmäelle.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.
Lohikäärme oli yleinen keskiajalla
Lohikäärme-aihetta on käytetty keskiajan Euroopassa vaakunoissa, lipuissa ja viireissä ilmentämään taisteluvalmiutta ja -raivokkuutta, kertoo erikoistutkija Laura Tuominen Museovirastosta.
– Voisi olettaa, että se olisi siirtynyt tuulessa liehuvista lipuista viireihin.
Pelkkä lohikäärmeen pää voi viitata myös surmattuun ja voitettuun pahaan.
Englannissa monen kuninkaan viirissä ja vaakunassa oli lohikäärme kunnes sen 1600-luvulla korvasi leijona-aihe.
– Tapulin tuuliviirin tekijä ei välttämättä ole ajatellut lohikäärmeen merkitystä, vaan näkemiään muita tuuliviirejä, Tuominen arvioi.
Muhoksen lohikäärmeviiriä muistuttava viiri on ollut käytössä ainakin Alatornion kirkon katolla 1800-luvulla (yle.fi).