Hyvin huollettu nelikymppinen odottaa soittajia tuomiokirkossa
Jokainen piano on yksilö, tietää pianonvirittäjä Eero Koivisto, joka on syksyn ajan huoltanut Oulun tuomiokirkkoon hankittua flyygeliä.
Iso piano hallitsee pianonvirittäjä Eero Koiviston verstastilaa Kempeleessä. Flyygelin musta pinta kiiltää, ja sisus loistaa metallisen kullankeltaisena.
Soitin on Oulun tuomiokirkkoseurakunnan tuore hankinta, ja Koiviston tehtävä on ollut huoltaa se priimakuntoon ennen Oulu2026-avajaisviikonloppuna kuultavaa konserttia.
– Vaihdoin flyygelin jalat, jotka olivat kolhiintuneet, sekä niissä olevat pyörät. Koskettimisto on kunnostettu, vasarat vaihdettu ja koneisto säädetty. Polyesteripintaakin on kiillotettu, Koivisto luettelee.
– Tässähän on sellainenkin harvinaisuus, että koskettimet ovat norsunluuta, ja kaikki ovat pysyneet ehjinä, Koivisto sanoo.
Tässähän on sellainenkin harvinaisuus, että koskettimet ovat norsunluuta.
Kuten huoltotoimenpiteiden listasta voi päätellä, flyygeli ei ole tullut suoraan tehtaalta.
Yamaha C7 -mallisella soittimella on ikää reilut neljä vuosikymmentä. Pianojen maailmassa se ei ole ikä eikä mikään, sillä yli satavuotiaat pianot tai flyygelit eivät ole harvinaisuuksia.
Koiviston mukaan tälläkin flyygelillä on vielä pitkästi elinikää, varsinkin jos hänen asentamansa kostutinjärjestelmä pidetään päällä.
– Tänne pitää muistaa aina välillä laittaa kannusta vettä, Koivisto sanoo kyykistyen esittelemään flyygelin pohjaan viritettyä vesisäiliötä.
Pianon edellinen koti sijaitsi Lahdessa
Koiviston huollettavana oleva soitin on ostettu käytettynä. Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Lauri-Kalle Kallunki etsiskeli kesällä seurakunnalle uutta soitinta tuomiokirkkoon.
Julkisen sektorin nettihuutokauppasivustoa tutkiessaan hän huomasi, että Lahdessa oli myynnissä Ristinkirkossa ollut flyygeli, joka oli hieman isompi kuin tuomiokirkossa aiemmin ollut.
– Kävin koesoittamassa sitä, ja vaikka se oli huonossa vireessä, tuli tunne, että huoltamalla siitä saisi hyvän soittimen.
Myös kaksi muuta asiantuntijaa kävi testaamassa pianoa, ja hekin olivat ostamisen kannalla.
Kallunki kertoo, että pianot ovat aina yksilöitä, eikä pelkkä malli tai valmistusvuosi kerro vielä mitään.
Hänen mukaansa flyygelin hankinnassa oli onneakin matkassa, sillä myynti-ilmoitus tuli julki keskellä kesää, joten sen huomioarvo taisi jäädä tavallista vähäisemmäksi.
Pian flyygeli vaihtoi omistajaa ja soitin kuljetettiin pohjoiseen Eero Koiviston verstaalle.
Uuden soittimen hankinta saa aikaan pienoisen dominoefektin, sillä aiemmin Oulun tuomiokirkossa ollut pienempi Yamaha palaa seurakuntakeskus Sofiaan ja siellä nyt oleva flyygeli siirtyy puolestaan Oulunsaloon keväällä valmistuvaan Toimitalon lisäosaan.
Koneisto on sama mallista riippumatta
Vaikka flyygeli voi monen silmiin vaikuttaa ihan eri soittimelta kuin kotioloista löytyvät pystypianot, niin molemmissa koneisto on melkein samanlainen, se on vain eri asennossa.
– Pystypianossa kaikki on toisinpäin kuin tässä. Pystypianollakin voi konsertteja soittaa, mutta visuaalisesti ne eivät ole niin yleisöystävällisiä, koska yleisölle näkyy pianon takaseinämä.
Koivisto näyttää, kuinka koskettimiin yhteydessä olevien vasaroiden huovan elastisuutta voi muuttaa intonaationeulan avulla.
– Kun huopa käytössä kovettuu, soittimen ääni muuttuu metalliseksi, hän kuvailee.
Intonaationeulalla pistellen huopa saa joustavuutta ja sävelet soivat täyteläisempinä.
Pianot ovat myös herkkiä erityisesti kosteudenvaihteluille. Kuiva ilma on niille pahinta, silloin kielet löystyvät. Kosteassa ympäristössä kielet puolestaan kiristyvät.
– Vanhat pianot ovat siinäkin mielessä vakaampia, koska niissä puu ei enää elä niin paljon.
Pianon virittäminen vaatii ammattilaisen
Koiviston kanssa soitinta esittelevä pianisti Markus Vaara istahtaa verstaalla pianojakkaralle ja alkaa soittaa malliksi.
Lopetettuaan hän kehaisee sointia ja Koiviston tekemää pianon viritystä.
Koivisto osaa asiansa, sillä hän toimii myös konserttivirittäjänä. Se on tavallisen kotipianon virittämistä vaativampaa.
Konserttivirityksiä tehdään pitkälti pianistin toiveiden mukaan.
Kaikkia muita instrumentteja soittajat virittävät itse, piano on ainoa soitin, jolla on omat virittäjänsä. Piano on teknisesti vaativampi virittää kuin esimerkiksi kitara, jonka kitaristit itse virittävät jokaisella soittokerralla.
Pianonvirittäjien ammattikunta on varmaan parisataa vuotta vanha.
– Pianonvirittäjien ammattikunta on varmaan parisataa vuotta vanha, kertoo aikoinaan Espoossa opiskellut Koivisto.
Nykyisin alalle koulutusta annetaan Helsingin konservatoriossa.
Nimi flyygeli juontuu saksankielen sulkaa tarkoittavaan sanaan. Soitin on sulanmuotoinen.
Soittaa voi kansi auki tai kiinni
Flyygeliä soitetaan yleensä kansi auki, mutta soittaa voi myös kansi kiinni.
Vaara kertoo, että laulajan kanssa esiintyessä auki oleva kansi myös heijastaa laulajan ääntä. Kannen voi ottaa myös kokonaan pois, mutta silloin ääni siroaa, leviää, joka puolelle.
Tuomiokirkon akustiikka on pianolle hankala. Ääni pyörii ristikirkossa ja katoaa kupoliin. Kun tuomiokirkossa on paljon väkeä paikalla, se parantaa akustiikkaa.
Molempien mielestä Yamahalla on maine luotettavien ja laadukkaiden pianojen valmistajana.
Japanilaislähtöinen jättiläisyritys tekee nykyisin toki melkein kaikkea – perämoottoreista lähtien. Toiminta on kuitenkin lähtenyt aikanaan nimenomaan pianojen valmistuksesta.
– Yrityksen logossakin on kolme äänirautaa, vinkkaavat Koivisto ja Vaara.
Tuomiokirkkoseurakunta on tehnyt heidän näkemyksensä mukaan hyvän hankinnan, josta on hyvällä ylläpidolla iloa vielä useammallekin sukupolvelle.
– Mikä muu mekaaninen laite kestää sata vuotta, Koivisto pohtii.
Mikä muu mekaaninen laite kestää sata vuotta.
Tämän kirjoituksen valmistuessa piano ei ole enää Kempeleessä Koiviston verstaalla, vaan se on tuotu uuteen kotiinsa Oulun tuomiokirkkoon.
Lauri-Kalle Kallunki kertoo, että tuomiokirkon pianoa pääsee kuulemaan niin kirkollisissa toimituksissa kuten häissä ja hautajaisissa sekä konserteissa.
Ensimmäisen kerran uusi flyygeli on käytössä sunnuntaina 18. tammikuuta kello 15 pidettävässä laulumusiikin konsertissa.
– Konsertti on osa Oulu2026-avajaisviikonlopun tapahtumia ja ilmainen kaikille. Sitä voi seurata myös Virtuaalikirkon kautta, Kallunki vinkkaa.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.