Pääsiäinen vie kärsimyksestä ilon juhlaan
Pääsiäinen on alusta asti ollut kristillisen perinteen tärkein juhla.
Pääsiäisenä juhlitaan sitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja elämä on voittanut kuoleman.
Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty saa uuden elämän.
Tämän vuoksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä.
PALMUSUNNUNTAI
Viikkoa ennen pääsiäistä vietetään palmusunnuntaita. Silloin huomio on samassa tapahtumassa kuin adventtina: Jeesuksen saapumisessa Jerusalemiin aasilla ratsastaen.
Palmusunnuntain nimi viittaa palmunoksiin, joita ihmiset heittivät Jeesuksen eteen tielle. Tähän liittyy tapa koristella kirkkoa palmunoksilla ja muilla lehvillä tai kantaa niitä kulkueissa.
Suomessa palmun sijasta koti ja kirkko koristellaan pajunoksilla.
Tästä juontaa juurensa myös virpomisperinne.
Palmusunnuntaista alkaa Jeesuksen elämän viimeinen viikko, jota kutsutaan hiljaiseksi viikoksi.
Usein seurakunnissa järjestetään konsertteja, hartauksia tai perinteisiä ahtisaarnoja, jotka kertaavat Jeesuksen elämän viimeisen viikon tapahtumia.
KIIRASTORSTAI
Kiirastorstain jumalanpalveluksessa keskipiste on ehtoollinen.
Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Kristityt ovat Jeesuksen opetuslapsia ja noudattavat edelleen Jeesuksen käskyä nauttia yhteistä ateriaa, ehtoollista.
Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan.
Kiirastorstai on vuoden suosituimpia kirkossakäyntipäiviä.
Kiirastorstain messua vietetään illalla, koska kiirastorstai on monille työpäivä.
PITKÄPERJANTAI
Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta. Päivän sanajumalanpalveluksessa viivytään ristin juurella.
Alttarilla kukkina on viisi ruusua. Ne kuvaavat Jeesuksen haavoja. Urkuja tai muita instrumentteja ei yleensä soiteta, vaan virret lauletaan ilman säestystä.
PÄÄSIÄISLAUANTAI
Pääsiäislauantaina, hiljaisena lauantaina, Jeesus on haudassa ja tuonelassa.
PÄÄSIÄISPÄIVÄ
Pääsiäispäivänä juhlimme Jeesuksen ylösnousemusta. Se on juhlapäivä, sillä Jeesus on voittanut kuoleman meidän puolestamme.
Pääsiäispäivänä ensimmäisinä suuren ihmeen kokevat naiset, jotka menevät haudalle mukanaan tuoksuöljyä. He eivät löydä Jeesuksen ruumista, vaan kohtaavat tyhjän haudan.
Jeesus on herätetty kuolleista, hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan.
Kristus on ylösnoussut!
TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ
Toisena pääsiäispäivänä muistelemme, kuinka Jeesus ilmestyi muutamille naisille sekä opetuslapsille matkalla Emmaukseen.
Opetuslapset eivät tunnista häntä ja hämmästyvät hänen kysymyksestään, ketä he etsivät.
Vähitellen ilmestykset ja muiden todistajien kertomukset vakuuttavat heidät siitä, että heidän Herransa on todella herätetty kuolleista.
Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisaika, joka kestää viisikymmentä päivää ja päättyy helluntaihin.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.