Piispainkokous: Sley ja Kansanlähetys ovat laiminlyöneet piispainkokouksen päätöstä

Piispainkokous käsitteli vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 27.–28. tammikuuta ohjauskeskusteluja kahden kirkon lähetysjärjestön kanssa.

Lokakuun 2025 piispainkokous palautti Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (SEKL) toiminnan arvioinnin Kirkon ulkoasiain osaston jatkovalmisteluun.

Järjestöiltä pyydettiin lisäselvitystä Keniassa keväällä 2025 tapahtuneesta pappisvihkimyksestä ja kyseisen papin toimimisesta Suomessa papillisissa tehtävissä. Kenian evankelis-luterilaisessa kirkossa papiksi vihitty ei ollut järjestöjen palveluksessa vihkimyksen aikaan.

Saatujen selvitysten myötä piispainkokous katsoi, että sekä Sley että SEKL ovat laiminlyöneet velvollisuuden huolehtia siitä, että lähetysjärjestön toiminnassa kotimaassa noudatetaan piispainkokouksen päätöstä toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön papin edellytyksistä suorittaa yksittäistapauksissa jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia.

Piispainkokouksen päätöksen mukaan jumalanpalveluksen tai kirkollisen toimituksen suorittamisesta on sovittava aina kirkkoherran kanssa. Kirkkoherran tulee huolehtia siitä, että toimituksen suorittava pappi saa riittävät tiedot toimituksen suorittamiseen liittyvästä Suomen lainsäädännöstä ja muista huomioon otettavista seikoista.

Ongelma kiertyy herätysliikkeiden ja kirkon lähetysjärjestöjen Sleyn ja Kansanlähetyksen virkakäsitykseen eli kysymykseen siitä, voivatko papit toimia yhteistyössä naispuolisten pappien kanssa. Ulkomailta toisesta evankelis-luterilaisesta kirkosta pappisvihkimystä hakiessaan voi välttää vihkimyksen, jossa samaan aikaan vihitään papeiksi naispuolisia.

Piispainkokous on antanut joulukuussa 2024 erillisen ohjeen, joka koskee lähetysjärjestöjen työntekijöiden ulkomailla toteutuvia pappisvihkimyksiä.

Lähetystyön kokonaisarviointi käynnistyy

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyöstä tehdään kokonaisarviointi, jonka pohjalta lähetystyötä kehitetään. Kokonaisarviointi toteutetaan erillisenä hankkeena, jossa kuullaan keskeisiä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön toimijoita kotimaassa ja kansainvälisesti. Piispainkokous hyväksyi arviointihankkeen suunnitelman.

Tavoitteena on selkiyttää lähetystyön perusteita ja esittää toimenpide-ehdotuksia, joilla kirkon lähetystyö vastaisi parhaalla tavalla tulevaisuuden haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kokonaisarvioinnin on tavoitteena valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Toive kokonaisarvion teosta on nostettu esiin kirkolliskokouksen keskusteluissa. Piispainkokous kävi asiasta lähetekeskustelun syyskuussa 2025.

Tällä hetkellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystä ohjaa Yhteinen todistus -asiakirja, joka on kirkon lähetyksen peruslinjaus. Peruslinjauksen mukaisesti sopijajärjestöjen kanssa on tehty perussopimukset lähetystyön järjestämisestä. Sopimukset ovat voimassa kesäkuuhun 2028 saakka, ja sopimuksen mukaista toimintaa arvioidaan vuosittain järjestettävissä neuvotteluissa.