Pitääkö mielipiteistään nyt vaieta – turvallisen osallistumisen edellytyksistä syntyi ohjeet jokaiselle

Tuiran seurakunnan tilojen seinille on kiinnitetty huoneentauluja, joista voi lukea turvallisemman tilan periaatteet. 

Päällimmäinen teksti toteaa: ”Kunnioita muita – jokainen on Jumalan kuva.”

Viisi periaatetta ei ole kenenkään yksinajattelua. Sisältöihin ovat voineet vaikuttaa työntekijöiden lisäksi seurakuntalaiset ja seurakunnassa työskentelevät vapaaehtoiset. 

Työntekijät ovat käyneet myös turvallista tilaa koskevan koulutuksen. 

Tuira on ensimmäinen Oulun seitsemästä seurakunnasta, jossa turvallisemman tilan ohjeet on otettu käyttöön. 

Yhteiselle kirkkovaltuustolle on kuitenkin jätetty aloite periaatteiden käyttöönotosta kaikissa Oulun seurakuntayhtymän seitsemässä seurakunnassa.

Turvallisemman tilan periaatteet voivat vaihdella seurakunnissa, yhdistyksissä tai työpaikoilla, mutta niillä halutaan luoda paikka, jossa voi syntyä  tunne fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta. Sanavalinta ”turvallisempi” sanan ”turvallinen” sijasta viittaa siihen, ettei täysin turvallista tilaa pystytä koskaan luomaan ja lupaamaan. Kuvassa Tuiran periaatteet.

Yleistäminen tuntuu pahalta

Turvallisemman tilan ohjeet käytiin läpi syksyn alkaessa myös Tuiran seurakuntaneuvostossa, jossa ne lopullisesti hyväksyttiin. 

Neuvoston jäsen Martti Pentikäinen (Kristillisten perusarvojen puolesta -valitsijayhdistys) pitää tärkeänä sitä, että seurakuntien tapahtumista tehdään turvallisia ja yhdenvertaisia kaikille osallistujille.

Pentikäisen oma kokemus ajattelemattomasta ja epäkunnioittavasta keskustelusta liittyy hänen taustaansa vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä.

 – Tiedän, miten pahalta tuntuu, kun kuulee omaan viiteryhmäänsä liittyen väheksyviä, syrjiviä kommentteja tai jopa vihapuhetta.

Pentikäisen mukaan turvallisemman tilan periaatteet muistuttavat siitä, että ihmiset tulee kohdata ensisijaisesti yksilöinä eikä jonkin ryhmän edustajana. 

–  Me kaikki voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa seurakunnassa vallitsevaan ilmapiiriin. Pienistä teoista voi syntyä suuri vaikutus, hän uskoo ja tarkentaa:

– Jokainen voi myös puuttua tilanteisiin, joissa kuulee syrjivää puhetta.

Tiedän, miten pahalta tuntuu, kun kuulee omaan viiteryhmäänsä liittyen väheksyviä, syrjiviä kommentteja tai jopa vihapuhetta.

Onko turvallista tulla kirkkoon?

Yhteistä vastuuta turvallisemman tilan onnistumiseksi korostaa myös Tuiran seurakuntapastori Kirsi Chen.  

– On pysäyttävää kuulla pohdiskeluja, onko kirkkoon turvallista tulla esimerkiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvana. Seurakunnan tulisi nimenomaan olla paikka, jossa voi olla omanlaisensa.

– Periaatteiden noudattaminen tarkoittaa, että itse kukin meistä joutuu välillä miettimään enemmän omaa tapaansa puhua ja puheen vaikutusta muihin.  

–  Mielestäni periaatteet mahdollistavat keskustelun ja asioista puhumisen hyvällä tavalla. Joskus on toki viisautta olla sanomatta jotakin, jos se loukkaa toisen ihmisarvoa.

– Toisen ihmisen asemaan asettuminen on empatiaa. Sitä voi harjoitella, ja se on hyväksi kaikissa ihmissuhteissa.

Martti Pentikäinen kertoo, että esimerkiksi Kirkkohallituksen turvallisemman tilan pelisäännöt sisältävät kehotuksen tulkita asioita tarvittaessa toisen kannalta parhain päin.

– Usein ihmiset eivät tarkoita pahaa, mutta puhuvat taitamattomasti.

Jokainen Koskelan seurakuntataloon tuleva voi lukea turvallisemman tilan ohjeistukset näkyvältä paikalta alttarin läheisyydestä.

Aina voi pyytää anteeksi

Kirsi Chen sanoo ymmärtävänsä epäröinnin, uskaltaako enää sanoa mitään, että ei tahtomattaan tule loukanneeksi jotakuta.

Hän kysyy, olisiko hyvä miettiä, miten kantojaan voisi sanoittaa pahoittamatta kenenkään mieltä. 

Chen puhuu myös anteeksiantamisen taidosta.

– Jos loukkaan toista, se on pysähtymisen ja anteeksipyytämisen paikka.

– On normaalia miettiä sanojaan ennen kuin puhuu. Se on hyvää käytöstä, Pentikäinen toteaa.

Hän ei usko, että periaatteiden käyttöön ottaminen tekisi esimerkiksi pappien saarnoista hampaatonta pyörittelyä. 

– Kyllä kirkossa voi puhua edelleen synnistä tai oikean ja väärän käsityksistä. Vaikeista aiheista puhuttaessa korostuu yksilön kunnioitus. Toista voi kunnioittaa silloinkin, kun ei hyväksy tai ymmärrä. 

On normaalia miettiä sanojaan ennen kuin puhuu. Se on hyvää käytöstä.

Turvallisesti eri mieltä

Pentikäisen mielestä periaatteiden tavoitteena on nimenomaan tuoda esiin näkemysten kirjo. Turvallisemmassa tilassa valtavirrasta poikkeavan mielipiteen esittämiselle on pienempi kynnys.

Chen tähdentää, että turvallisuuden tunne yhteisössä suojaa yksilön identiteettiä.

– Kielenkäytössä, jossa mennään toisen ihmisen identiteetin alueelle, vaikkapa hengelliseen taustaan, etniseen alkuperään, seksuaalisuuteen tai sukupuolisuuteen, täytyy olla herkkänä. 

–  Turvallinen tila on sitä, että kenenkään ei tarvitse kuulla olevansa tuomittu tai syntinen jonkin ominaispiirteensä perusteella. 

Syntipuhe aiheuttaa haavoja, joita kannetaan pitkään, hän lisää. 

Katto korkealla, seinätkin leveällä

Chen sanoo arvostavansa luterilaisessa kirkossa pyrkimystä antaa tilaa erilaisuudelle. 

Hengellisyyden harjoittamistakaan ei ole haluttu rajata tarkasti, sillä omaa uskonnollisuuttaan voi ilmaista eri tavoilla.

– Toivon, että oma kirkkoni säilyisi tällaisena avoimena yhteisönä.  

Chenin mielestä lapsista löytää usein avoimuutta, jossa maailmaa tutkitaan ja ollaan uteliaita. 

– Kun aidosti haluaa yrittää ymmärtää toista, oppii samalla itsekin. Kuunteleminen ja kiinnostus uudenlaisiin näkökulmiin ei tarkoita luopumista itselle tärkeistä asioista.

Syntipuhe aiheuttaa haavoja, joita kannetaan pitkään.